Uutta näkökulmaa.
Netin ihmemaailmassa jossakin, en muista missä, törmäsin erittäin mielenkiintoiseen ajatustapaan. Mitä jos muuttaisi tavoitteensa, mikä se sitten onkaan, prosenteiksi? Omaa edistystä on helpompi seurata, ja onnistumisen kokemusta saa helpommin.
Esimerkkinä toimikoon yhdistelylainani. Se lyhenee muutenkin hyvää tahtia, mutta totta kai haluan maksaa sen nopeammin pois.
Jujuna on se, että juoksevat lyhennykset tehdään joka tapauksessa. Jos päättäisin että viimeinen tekemäni ohjelman mukainen lyhennys on lokakuussa, tarkoittaisi se sitä että velkaan pitäisi tehdä ylimääräisiä vähennyksiä n. 1200€ verran ennen marraskuun lyhennyspäivää. Eli laskin normaalien lyhennysten kulun, ja ensi lokakuun erän jälkeen maksettavaa on jäljellä vielä tuo 1200€.
Yksi prosentti tuosta 1200€:sta on 12€. Ei kuulosta pahalta. Puoli prosenttia on kuusi euroa. Kuulostaa vielä paremmalta. Tuntuu huomattavasti helpommalta kerätä sata kertaa 12€ kuin kerran 1200€.
Kuutta-kahtatoista euroa kerrallaan voisi saada laitettua sivuun hyvinkin helposti, huuto.net voisi olla oikein hyvä apuri tässä.
Voin itse määritellä mikä on prosenttimäärä jonka minimissään kerralla laitan lainan lyhentämiseen. Viisi prosenttia (60€) olisi luonteva, kun lyhennykset täytyy kuitenkin hyvissä ajoin pankkiin viestittää että muuttavat automaattisen lyhennyksen suuremmaksi.
Homma toimii haasteperiaatteena, ja omalla kohdallani voisin ajatella sen alkavaksi tammikuun 1. päivä. Ei ole vielä kiveen hakattua että tätä lähtisin ajamaan, voisi olla fiksumpaa kohdistaa prosenttiajatus Visan velan hävittämiseen. Toisaalta se voisi olla kannustavaa myös säästötavoitteiden seurannassa.
Taidan tehdä päätöksiä siinä vaiheessa kun julkistan tavoitteet tulevalle vuodelle. Katsotaan sitten mitä lähden ajamaan prosentein takaa. Näkökulmana tämä kuitenkin on piristävä, jäi itselle heti mieleen kerrasta kun ideaan törmäsin.
perjantai 29. marraskuuta 2013
torstai 28. marraskuuta 2013
Loppukiri haasteessa
Marrashaaste etenee seuraavasti:
Tavaroiden poistamisessa ei ole tapahtunut mitään sitten edellisen:
Kierrätykseen on mennyt:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki
Roskikseen on päätynyt:
6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
18. Levyjä (vinyylejä, ei keräily- tai muutakaan arvoa)
19. Kenkäpari (ostettu v.2006, käytetty kirjaimellisesti puhki)
20. Kenkäpari (sama juttu)
21. Lapsen feikki-crocsit (pienet & kuluneet)
22. Matkapäiväkirja
23. Takki (rikki)
24. Lasten satukirja (repeytynyt)
25. Aurinkolasit (rikki)
26. Irtonaisia palapelin paloja
27. Sekalaisia papereita
28. Kynäpidike
29. Puhallettava kitara (tivolipalkinto vuosien takaa)
Ruokabudjetti: 136,02€ / 110€. Yli meni, sittenkin. Kaksi syytä: Citymarketilta tuli kympin alekuponki, joka aktivoitui kun ostosten määrä ylitti 50€. Joten menin ja täydensin kuiva-ainekaapin melko lailla loistavalle tasolle, ja olen oikeasti tyytyväinen vaikka budjetti tavallaan yli menikin. Näillä nimittäin tulevat laskut pienentyvät. Enää ei tarvi kaupassa käydä marraskuun aikana. Toinen syy alla.
Roskaruokaa söin rajauksen mukaan kaksi kertaa. Toisella kerralla tosin tilasin kaksi annosta hoitaakseni pikkujoulupäänsärkyä.
Lisätyötä olen tehnyt n. 280€ edestä. Tähän tuli siis lisäystä edellisen jälkeen. Tavoite taisi olla 150€ eli tuplat tuli.
Joululahjoja en ole miettinytkään.
Jouluvalo-ostoksilla meni se 31,50€.
En ole hakenut polttopuita.
Tankkasin vahingossa 50€ edestä kuten aiemmin mainitsin. Vielä jäljellä yli 3/4 tankkia.
Viikonloppu aikaa pohtia tavaranpoistamista. Polttopuita en ehdi hakea, ehkä sitten ensi viikolla kuitenkin kannattaisi yrittää..
Tavaroiden poistamisessa ei ole tapahtunut mitään sitten edellisen:
Kierrätykseen on mennyt:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki
Roskikseen on päätynyt:
6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
18. Levyjä (vinyylejä, ei keräily- tai muutakaan arvoa)
19. Kenkäpari (ostettu v.2006, käytetty kirjaimellisesti puhki)
20. Kenkäpari (sama juttu)
21. Lapsen feikki-crocsit (pienet & kuluneet)
22. Matkapäiväkirja
23. Takki (rikki)
24. Lasten satukirja (repeytynyt)
25. Aurinkolasit (rikki)
26. Irtonaisia palapelin paloja
27. Sekalaisia papereita
28. Kynäpidike
29. Puhallettava kitara (tivolipalkinto vuosien takaa)
Ruokabudjetti: 136,02€ / 110€. Yli meni, sittenkin. Kaksi syytä: Citymarketilta tuli kympin alekuponki, joka aktivoitui kun ostosten määrä ylitti 50€. Joten menin ja täydensin kuiva-ainekaapin melko lailla loistavalle tasolle, ja olen oikeasti tyytyväinen vaikka budjetti tavallaan yli menikin. Näillä nimittäin tulevat laskut pienentyvät. Enää ei tarvi kaupassa käydä marraskuun aikana. Toinen syy alla.
Roskaruokaa söin rajauksen mukaan kaksi kertaa. Toisella kerralla tosin tilasin kaksi annosta hoitaakseni pikkujoulupäänsärkyä.
Lisätyötä olen tehnyt n. 280€ edestä. Tähän tuli siis lisäystä edellisen jälkeen. Tavoite taisi olla 150€ eli tuplat tuli.
Joululahjoja en ole miettinytkään.
Jouluvalo-ostoksilla meni se 31,50€.
En ole hakenut polttopuita.
Tankkasin vahingossa 50€ edestä kuten aiemmin mainitsin. Vielä jäljellä yli 3/4 tankkia.
Viikonloppu aikaa pohtia tavaranpoistamista. Polttopuita en ehdi hakea, ehkä sitten ensi viikolla kuitenkin kannattaisi yrittää..
maanantai 25. marraskuuta 2013
Talous hallintaan - laskukuluista lisävirtaa kassaan
Oletko kyllästynyt elämään kädestä suuhun, kuukausi toisensa perään? Kalvavatko velat, joita yrität hoitaa tunnollisesti mutta ne eivät tunnu silti häviävän? Tarvitko hyötykäyttöön jokaisen sentin minkä ikinä vain saat taloudestasi irti?
Näillä ajatuksilla itsekin olen ollut pitkän aikaa. Koko blogi kertoo siitä, miten tavallinen suomalainen ihminen haluaa muuttaa taloutensa niin, että pitkällä tähtäimellä tulojen pysyminen suurempana kuin menot johtaisi taloudellisesti järkevään ja kestävään elämäntapaan.
Niin..
"Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot", sanotaan. Kuitenkin, kun menopuoli on tilkitty turhien vuotojen varalta ja tuloja pyritty lisäämään, on aika laajentaa näkökulmaa ja antaa vahvistuksia tekemälleen päätökselle. Päätökselle muutoksesta.
Useat tiukan talouden pyörittäjät ovat ajautuneet samankaltaiseen tilanteeseen. Arkielämän peruslaskut tulevat ja ne maksetaan, kuitenkin myöhässä. Seuraavaan laskuun on sitten lisätty muistutusmaksu ja näin alkuperäisestä laskusta onkin tullut huomattavasti suurempi. Joillakin tämä on ehkä satunnaista, kun taas toiset maksavat laskunsa säännöllisesti myöhässä.
Siinä vaiheessa kun ihmisen sisäinen ääni huutaa että jotakin on tehtävä ja velkaisuus / muu kehno taloustilanne on saatava muuttumaan, on aika lähteä työskentelemään. Yhtenä lähtökohdista on pidettävä sitä että lisävelkaa ei oteta.
Arjen laskujen muistutusmaksuja voidaan pitää velkana, sillä se on valuuttaa joka pitää maksaa velkojalle. Ja aivan turhaan. Tee siis päätös että et maksa enää ainoatakaan muistutusmaksua! Toimintatapa on yksinkertainen. Tulevat laskut maksetaan eräpäivään mennessä. Jos laskuja on rästissä, näistä voi tehdä maksusuunnitelman velkojan kanssa ellei ole mahdollisuutta hoitaa niitä pois ennen seuraavien laskujen tuloa.
ESIMERKKI: Sinulla on sähkölasku maksamatta, suuruudeltaan 100€. Uusi lasku on jo tullut, sekin 100€ mutta siihen on lisätty muistutusmaksu 5€ ja joitain senttejä viivästyskorkoa. Normaalisti maksaisit tuon ensimmäisen laskun, ja uudempi 105€ lasku jäisi odottamaan vuoroaan ja lopulta maksaisit sen myöhässä. Tällöin myös seuraavaan laskuun tulee muistutusmaksu korkoineen. Uudella järjestelyllä teetkin niin, että maksat tuon 105€ laskun pois eräpäivään mennessä, ja teet alkuperäisestä 100€ laskusta maksusuunnitelman, esim. maksat sitä 25€ tai 50€ kuukaudessa pois. Näin sinulle jää vain tuon ensimmäisen laskun kulut maksettavaksi sen sijaan että maksaisit 5€ jokaisesta laskusta ylimääräistä. Jotkut yritykset saattavat laskuttaa maksusuunnitelmasta jonkun pienen palkkion, eivät kuitenkaan todellakaan kaikki. Perintäyhtiöt ovat eri juttu.
Katso seuraavaa taulukkoa. Siinä on kuvattuna vuositasolla se, miten paljon turhaa rahaa maksaa laskuista ellei muuta maksukäyttäytymistään.
Olen törmännyt kahden suuruisiin muistutusmaksuihin, joista ylivoimaisesti yleisempi on 5€ maksu.
Ei tunnu paljolta maksaa viittä euroa kerralla. 50€ laskuun se on kuitenkin 10% korotus. Jos kuukaudessa maksaa yhden muistutuslisällisen laskun, heittää vuodessa rahaa pois 60€. Tuolla summalla voisi lyhentää velkaa, maksaa parin-kolmen kuukauden puhelinlaskut jne.
Jos laskujen maksaminen on ihan holtitonta, ja muistutuslisällisiä laskuja tulee kolme joka kuukausi, jää vuodessa rahaa käyttöön 180€ vähemmän!
Ryhtiliikkeen voi tehdä pienillä asioilla, tässä on yksi. Tee lupaus itsellesi, älä päästä enää yhtään laskua kasvamaan suuremmaksi!
Näillä ajatuksilla itsekin olen ollut pitkän aikaa. Koko blogi kertoo siitä, miten tavallinen suomalainen ihminen haluaa muuttaa taloutensa niin, että pitkällä tähtäimellä tulojen pysyminen suurempana kuin menot johtaisi taloudellisesti järkevään ja kestävään elämäntapaan.
Niin..
"Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot", sanotaan. Kuitenkin, kun menopuoli on tilkitty turhien vuotojen varalta ja tuloja pyritty lisäämään, on aika laajentaa näkökulmaa ja antaa vahvistuksia tekemälleen päätökselle. Päätökselle muutoksesta.
Useat tiukan talouden pyörittäjät ovat ajautuneet samankaltaiseen tilanteeseen. Arkielämän peruslaskut tulevat ja ne maksetaan, kuitenkin myöhässä. Seuraavaan laskuun on sitten lisätty muistutusmaksu ja näin alkuperäisestä laskusta onkin tullut huomattavasti suurempi. Joillakin tämä on ehkä satunnaista, kun taas toiset maksavat laskunsa säännöllisesti myöhässä.
Siinä vaiheessa kun ihmisen sisäinen ääni huutaa että jotakin on tehtävä ja velkaisuus / muu kehno taloustilanne on saatava muuttumaan, on aika lähteä työskentelemään. Yhtenä lähtökohdista on pidettävä sitä että lisävelkaa ei oteta.
Arjen laskujen muistutusmaksuja voidaan pitää velkana, sillä se on valuuttaa joka pitää maksaa velkojalle. Ja aivan turhaan. Tee siis päätös että et maksa enää ainoatakaan muistutusmaksua! Toimintatapa on yksinkertainen. Tulevat laskut maksetaan eräpäivään mennessä. Jos laskuja on rästissä, näistä voi tehdä maksusuunnitelman velkojan kanssa ellei ole mahdollisuutta hoitaa niitä pois ennen seuraavien laskujen tuloa.
ESIMERKKI: Sinulla on sähkölasku maksamatta, suuruudeltaan 100€. Uusi lasku on jo tullut, sekin 100€ mutta siihen on lisätty muistutusmaksu 5€ ja joitain senttejä viivästyskorkoa. Normaalisti maksaisit tuon ensimmäisen laskun, ja uudempi 105€ lasku jäisi odottamaan vuoroaan ja lopulta maksaisit sen myöhässä. Tällöin myös seuraavaan laskuun tulee muistutusmaksu korkoineen. Uudella järjestelyllä teetkin niin, että maksat tuon 105€ laskun pois eräpäivään mennessä, ja teet alkuperäisestä 100€ laskusta maksusuunnitelman, esim. maksat sitä 25€ tai 50€ kuukaudessa pois. Näin sinulle jää vain tuon ensimmäisen laskun kulut maksettavaksi sen sijaan että maksaisit 5€ jokaisesta laskusta ylimääräistä. Jotkut yritykset saattavat laskuttaa maksusuunnitelmasta jonkun pienen palkkion, eivät kuitenkaan todellakaan kaikki. Perintäyhtiöt ovat eri juttu.
Katso seuraavaa taulukkoa. Siinä on kuvattuna vuositasolla se, miten paljon turhaa rahaa maksaa laskuista ellei muuta maksukäyttäytymistään.
Ei tunnu paljolta maksaa viittä euroa kerralla. 50€ laskuun se on kuitenkin 10% korotus. Jos kuukaudessa maksaa yhden muistutuslisällisen laskun, heittää vuodessa rahaa pois 60€. Tuolla summalla voisi lyhentää velkaa, maksaa parin-kolmen kuukauden puhelinlaskut jne.
Jos laskujen maksaminen on ihan holtitonta, ja muistutuslisällisiä laskuja tulee kolme joka kuukausi, jää vuodessa rahaa käyttöön 180€ vähemmän!
Ryhtiliikkeen voi tehdä pienillä asioilla, tässä on yksi. Tee lupaus itsellesi, älä päästä enää yhtään laskua kasvamaan suuremmaksi!
torstai 21. marraskuuta 2013
Haastepäivitys
Marrashaaste etenee seuraavasti:
Tavaroiden poistamisessa on tapahtunut pientä edistystä:
Kierrätykseen on mennyt:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki
Roskikseen on päätynyt:
6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
18. Levyjä (vinyylejä, ei keräily- tai muutakaan arvoa)
19. Kenkäpari (ostettu v.2006, käytetty kirjaimellisesti puhki)
20. Kenkäpari (sama juttu)
21. Lapsen feikki-crocsit (pienet & kuluneet)
22. Matkapäiväkirja
23. Takki (rikki)
24. Lasten satukirja (repeytynyt)
25. Aurinkolasit (rikki)
26. Irtonaisia palapelin paloja
27. Sekalaisia papereita
28. Kynäpidike
29. Puhallettava kitara (tivolipalkinto vuosien takaa)
Kamalaa miten paljon roskaa kertyykään... Eikä olla edes kolmasosassa tavoitteesta!
Ruokabudjetti: 52,26€. Jäljellä reilusti, kun katto oli 110€. On ollut koulutuksia ym. menoja joissa on saanut ilmaisen ruoan, sopii oikein hyvin. Tällä viikolla en ole käynyt kaupassa kertaakaan, ainoastaan syönyt pari salaattilounasta
Roskaruokaa taidan syödä toisen kerran ensi viikonloppuna.
Lisätyötä olen tehnyt n. 190€ edestä. Lisäksi on tulossa vielä jonkun verran pientä hommaa.
Joululahjoja en ole miettinytkään.
Jouluvalo-ostoksilla meni se 31,50€.
En ole hakenut polttopuita.
Tankkasin epähuomiossa tankin täyteen kun se oli suhteellisen tyhjä. Siihen meni melkeinpä sentilleen 50€. Tällä kyllä mennään yli kuun vaihteen, pitkästikin.
Yhteenvetona: tavaraa vielä pois niin hyvä tulee. Ruokabudjetti tulee pitämään. Tuloja tulee enemmän kuin menoja. Hyvältä näyttää.
Tavaroiden poistamisessa on tapahtunut pientä edistystä:
Kierrätykseen on mennyt:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki
Roskikseen on päätynyt:
6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
18. Levyjä (vinyylejä, ei keräily- tai muutakaan arvoa)
19. Kenkäpari (ostettu v.2006, käytetty kirjaimellisesti puhki)
20. Kenkäpari (sama juttu)
21. Lapsen feikki-crocsit (pienet & kuluneet)
22. Matkapäiväkirja
23. Takki (rikki)
24. Lasten satukirja (repeytynyt)
25. Aurinkolasit (rikki)
26. Irtonaisia palapelin paloja
27. Sekalaisia papereita
28. Kynäpidike
29. Puhallettava kitara (tivolipalkinto vuosien takaa)
Kamalaa miten paljon roskaa kertyykään... Eikä olla edes kolmasosassa tavoitteesta!
Ruokabudjetti: 52,26€. Jäljellä reilusti, kun katto oli 110€. On ollut koulutuksia ym. menoja joissa on saanut ilmaisen ruoan, sopii oikein hyvin. Tällä viikolla en ole käynyt kaupassa kertaakaan, ainoastaan syönyt pari salaattilounasta
Roskaruokaa taidan syödä toisen kerran ensi viikonloppuna.
Lisätyötä olen tehnyt n. 190€ edestä. Lisäksi on tulossa vielä jonkun verran pientä hommaa.
Joululahjoja en ole miettinytkään.
Jouluvalo-ostoksilla meni se 31,50€.
En ole hakenut polttopuita.
Tankkasin epähuomiossa tankin täyteen kun se oli suhteellisen tyhjä. Siihen meni melkeinpä sentilleen 50€. Tällä kyllä mennään yli kuun vaihteen, pitkästikin.
Yhteenvetona: tavaraa vielä pois niin hyvä tulee. Ruokabudjetti tulee pitämään. Tuloja tulee enemmän kuin menoja. Hyvältä näyttää.
maanantai 18. marraskuuta 2013
Marraskuu - velka numeroina
Rummunpärinää.... Marraskuun tilastot olkaa hyvät!
Lainoista suli marraskuussa 580€. Hyvähyvähyvä. Olen kirjoittanut valmiiksi vuoden 2014 tavoitteet, ja ne on tehty sellaisen optimistisen ajatuksen mukaan että Visa lyhenee nyt loppuvuoden aikana nopeasti.
Tässä kuussa sain myös säästettyä rahaa, joten kulutus on vedetty kyllä hyvin niukaksi. Mutta se palkitsee. Vuoden lopussa kolkutellaan kuuden tonnin rajaa ja valmistaudutaan uudelle tuhatluvulle.
Urakka jatkuu.
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
Oletko valmis velattomuuteen? - "Tulisi se lottovoitto niin..."
Niin... Mitä?
Monella velkaisella ihmisellä on varmasti käynyt mielessä, että jos lottovoitto tai joku muu mystinen rahapalkinto kohdalle osuisi, muuttuisi elämä kertaheitolla paremmaksi. Kun velat kuittaantuisivat, tulisi heti parempi olla.
Uskallan väittää että näin ei ole asianlaita. Kuten aiemminkin olen pohtinut, velkaantuneen ihmisen lainanmaksuun liittyy paljon muutakin kuin tilisiirtoja omalta tililtä velkojille. Kyseessä on kasvamisprosessi joka on yhtä yksilöllinen kuin henkilö joka tuota prosessia käy läpi.
Velkaantumiseen liittyy aina tarina. Velkaantumista on monenlaista, on oikeasti ihmisiä joilla on taloudellisesti vaikeaa täysin itsestä riippumattomista syistä. Kuitenkin varsin monessa tilanteessa omalla suhtautumisella on ollut ainakin velkaantumista edesauttava vaikutus jos ei sitä suoranaisesti aiheuttava. Tämä olisikin hyvä ottaa lähtökohdaksi, nimittäin jos velkaantuminen on seurausta jostakin, poistuuko syy kun velkaa ei enää ole?
Ei.
Ihmisen täytyy tarkastella itseään tässä hetkessä, niitä asioita jotka pitävät velkaa yllä. Sitten alkaa työskentelemään niiden asioiden parissa. On päästävä syytasolle että seurausta ei enää voisi tulla.
Suureellisen filosofiseksi ei välttämättä tarvitse lähteä, uskon että ihan keittiöpsykologialla pääsee pitkälle. Ihminen voi vaikkapa ymmärtää että hamuaa kymmeniä vaatekertoja siksi että lapsena oli kateellinen kavereille, kun itse joutui tyytymään sisarusten vuosikertavaatteisiin. Tai että oma ylpeys ei anna tilaa kieltäytyä ravintolaillallisista varakkaampien ystävien kanssa. Onpa moni ottanut liian suuren asuntolainan vain koska halusi uuden suuren talon, joka vaati siihen verrattavan elämäntyylin autoineen ja designhuonekaluineen. Ainakin omasta mielestään. Kulisseja sitten pidetään yllä koska on vaikea perääntyä niistä valinnoista mitä joskus on tehnyt.
Järkitason ymmärrys ei riitä syyn tavoittamiseen, siihen vaaditaan tunnetason kohtaaminen. Kun näin käy, se kolahtaa, osuu ja uppoaa, tulee ahaa -elämys. (Omasta Ahaa-elämyksestä julkaisin oman kirjoituksen samaan aikaan kuin tämän.)
Sitten voi alkaa muutoksen toteuttamisen. Hyvä uutinen tässä vaiheessa on se, että lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen on olemassa lukemattomia neuvoja joiden avulla tuota muutosta voidaan läpikäydä. Tämä velkablogi toimii kirjoittajan yhtenä väylänä ja boostaajana omassa henkilökohtaisessa muutoksessa. Vaikka se esittelee muutoksen kulkua, on se aivan yhtä tärkeä väline kuin esimerkiksi neuvo, joka kehottaa listaamaan kaikki velat paperille maksuerineen. Eli asioiden kirjoittaminen virtuaaliin on itselleni yksi väline muutoksessa, ei vain asioiden seurantaa.
Jos lottovoitto tulee ennen tunnetason kohtaamista, on enemmän kuin todennäköistä että velkaiseen ihmiseen jäänyt syy aiheuttaa uudelleenvelkaantumisen ennen pitkää. Tämän vuoksi velattomuuteen pitää olla valmis jo ennen kuin on velaton!
Monella velkaisella ihmisellä on varmasti käynyt mielessä, että jos lottovoitto tai joku muu mystinen rahapalkinto kohdalle osuisi, muuttuisi elämä kertaheitolla paremmaksi. Kun velat kuittaantuisivat, tulisi heti parempi olla.
Uskallan väittää että näin ei ole asianlaita. Kuten aiemminkin olen pohtinut, velkaantuneen ihmisen lainanmaksuun liittyy paljon muutakin kuin tilisiirtoja omalta tililtä velkojille. Kyseessä on kasvamisprosessi joka on yhtä yksilöllinen kuin henkilö joka tuota prosessia käy läpi.
Velkaantumiseen liittyy aina tarina. Velkaantumista on monenlaista, on oikeasti ihmisiä joilla on taloudellisesti vaikeaa täysin itsestä riippumattomista syistä. Kuitenkin varsin monessa tilanteessa omalla suhtautumisella on ollut ainakin velkaantumista edesauttava vaikutus jos ei sitä suoranaisesti aiheuttava. Tämä olisikin hyvä ottaa lähtökohdaksi, nimittäin jos velkaantuminen on seurausta jostakin, poistuuko syy kun velkaa ei enää ole?
Ei.
Ihmisen täytyy tarkastella itseään tässä hetkessä, niitä asioita jotka pitävät velkaa yllä. Sitten alkaa työskentelemään niiden asioiden parissa. On päästävä syytasolle että seurausta ei enää voisi tulla.
Suureellisen filosofiseksi ei välttämättä tarvitse lähteä, uskon että ihan keittiöpsykologialla pääsee pitkälle. Ihminen voi vaikkapa ymmärtää että hamuaa kymmeniä vaatekertoja siksi että lapsena oli kateellinen kavereille, kun itse joutui tyytymään sisarusten vuosikertavaatteisiin. Tai että oma ylpeys ei anna tilaa kieltäytyä ravintolaillallisista varakkaampien ystävien kanssa. Onpa moni ottanut liian suuren asuntolainan vain koska halusi uuden suuren talon, joka vaati siihen verrattavan elämäntyylin autoineen ja designhuonekaluineen. Ainakin omasta mielestään. Kulisseja sitten pidetään yllä koska on vaikea perääntyä niistä valinnoista mitä joskus on tehnyt.
Järkitason ymmärrys ei riitä syyn tavoittamiseen, siihen vaaditaan tunnetason kohtaaminen. Kun näin käy, se kolahtaa, osuu ja uppoaa, tulee ahaa -elämys. (Omasta Ahaa-elämyksestä julkaisin oman kirjoituksen samaan aikaan kuin tämän.)
Sitten voi alkaa muutoksen toteuttamisen. Hyvä uutinen tässä vaiheessa on se, että lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen on olemassa lukemattomia neuvoja joiden avulla tuota muutosta voidaan läpikäydä. Tämä velkablogi toimii kirjoittajan yhtenä väylänä ja boostaajana omassa henkilökohtaisessa muutoksessa. Vaikka se esittelee muutoksen kulkua, on se aivan yhtä tärkeä väline kuin esimerkiksi neuvo, joka kehottaa listaamaan kaikki velat paperille maksuerineen. Eli asioiden kirjoittaminen virtuaaliin on itselleni yksi väline muutoksessa, ei vain asioiden seurantaa.
Jos lottovoitto tulee ennen tunnetason kohtaamista, on enemmän kuin todennäköistä että velkaiseen ihmiseen jäänyt syy aiheuttaa uudelleenvelkaantumisen ennen pitkää. Tämän vuoksi velattomuuteen pitää olla valmis jo ennen kuin on velaton!
Ahaa! -elämys menneisyydestä
Koin jokin aika sitten mietiskellessä voimakkaan elämyksen. Mieleen sattui yhtäkkiä oivallus siitä, miksi olen tehnyt joitain isoja impulsiivisia ostoksia vuosien aikana. Näille ostoksille on kaikille yhteistä se, että ne edustavat kodin tekniikkaa. En ole hifistelijä, kyse ei ole hienoista kotiteattereista ja sellaisista, pikemmin nykyään yleisistä laitteista kuten tietokoneesta ja televisiota, pelikonsolista ja sen sellaisista.
Muistan nuoruudestani sellaisen asian, että äitini lupasi vuodesta toiseen hienoja ja kivoja asioita. Oma televisio, oma tietokone, pelikonsoli. Aina sain muutamaa kuukautta ennen syntymäpäivääni kuulla mitä suurempaa saisin. Voi sitä iloa! Tietokonetta ei joka taloudessa edes ollutkaan, ja monessa kodissa televisio oli vain olohuoneessa, ei suinkaan joka ipanan makkarissa. Tai ainakaan meillä ei ollut. Joka tapauksessa, yhtään ainoaa asiaa en koskaan saanut mitä luvattiin. Se tuntui vuosi vuodelta pahemmalta.
Olen melko varma että nämä lupaukset olen tavallaan itse lunastanut, vaikka rahaa ei olisi ollutkaan. Alitajuisesti olen antanut itselleni lopulta kokemuksen että sainkin jotakin kivaa ja hyödyllistä.
Tätä kulutuskäyttäytymistä en ole milloinkaan vienyt äärirajoille asti. Kerrallaan on ollut maksettavana korkeintaan yksi laite. Kuitenkin tuo yksi on ollut aina sellainen mihin ei olisi ollut varaa. Tunne mikä hankintoihin on liittynyt on olllut voimakas - mutta vain siihen asti kun tavara on saapunut. Suurempi mukavuus on ollut odottaminen kun tilaus on tehty ja tavara tuloillaan. Ehkä siksi että olen tiennyt että tavara oikeasti saapuu, kun aiemmin olin oikeastaan tiennyt että luvattuja asioita ei tule.
Pieni mutta suuri Ahaa! Vain yksi osatekijä kokonaisuudessa, silti henkilökohtaisesti tärkeä.
Mikä on sinun Ahaa! -hetkesi?
Tämä teksti on yhteydessä samaan aikaan julkaistuun "Oletko valmis velattomuuteen?" -tekstiin.
Muistan nuoruudestani sellaisen asian, että äitini lupasi vuodesta toiseen hienoja ja kivoja asioita. Oma televisio, oma tietokone, pelikonsoli. Aina sain muutamaa kuukautta ennen syntymäpäivääni kuulla mitä suurempaa saisin. Voi sitä iloa! Tietokonetta ei joka taloudessa edes ollutkaan, ja monessa kodissa televisio oli vain olohuoneessa, ei suinkaan joka ipanan makkarissa. Tai ainakaan meillä ei ollut. Joka tapauksessa, yhtään ainoaa asiaa en koskaan saanut mitä luvattiin. Se tuntui vuosi vuodelta pahemmalta.
Olen melko varma että nämä lupaukset olen tavallaan itse lunastanut, vaikka rahaa ei olisi ollutkaan. Alitajuisesti olen antanut itselleni lopulta kokemuksen että sainkin jotakin kivaa ja hyödyllistä.
Tätä kulutuskäyttäytymistä en ole milloinkaan vienyt äärirajoille asti. Kerrallaan on ollut maksettavana korkeintaan yksi laite. Kuitenkin tuo yksi on ollut aina sellainen mihin ei olisi ollut varaa. Tunne mikä hankintoihin on liittynyt on olllut voimakas - mutta vain siihen asti kun tavara on saapunut. Suurempi mukavuus on ollut odottaminen kun tilaus on tehty ja tavara tuloillaan. Ehkä siksi että olen tiennyt että tavara oikeasti saapuu, kun aiemmin olin oikeastaan tiennyt että luvattuja asioita ei tule.
Pieni mutta suuri Ahaa! Vain yksi osatekijä kokonaisuudessa, silti henkilökohtaisesti tärkeä.
Mikä on sinun Ahaa! -hetkesi?
Tämä teksti on yhteydessä samaan aikaan julkaistuun "Oletko valmis velattomuuteen?" -tekstiin.
perjantai 15. marraskuuta 2013
Haasteen välietapilla
Tavoitteiden täyttäminen on joiltain osin päässyt hyvään vauhtiin. Osa ratkeaa tässä kahden viikon aikana, osa ei ole alkanutkaan.
Tavaroiden poistamisessa olen edistynyt mukavasti. Sadasta tavarasta viisi on lähtenyt hyväntekeväisyyteen:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki
Roinaa on löytynyt, ja vielä on suurin osa kaapeista penkomatta. Nämä kuitenkin jo heitetty pois:
6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
Tämä on aina hauskaa kun laittaa tarpeetonta pois. Tässäkin kävi jo niin, että kun antaa pois saa uutta tilalle. Olen pohtinut että lapselle pitäisi saada isompi sänky. No, menin kylään paikkaan jossa oli sängynvaihto myös menossa. Pieneksi jäänyt oli eteisessä odottamassa varastoon kantoa. Sänky oli meidän tarpeeseen sopiva, ja koska tuossa toisessa perheessä ei enää tarvetta kuulemma lapsen sängylle tule tulevaisuudessa, sain viedä sängyn mukanani. Ilmaiseksi. Riemun päivä!
Ruokabudjetti pissii. Kaksi kauppareissua on tehnyt 38,41€ loven jo nyt kokonaisbudjettiin. Lisäksi mieliteko oli niin suuri että käytin toisen kahdesta roskaruoka-ateriasta jo nyt. Ensi viikonlopun pikkujoulumätöistä puolet on nautittu jo etukäteen, höh.
Lisätyötä tuli vähäsen lisää, yhteensä sitä on sovittuna 180€ edestä.
Joululahjoja en ole listannut, enkä kyllä ostanutkaan.
Jouluvalo-ostoksilla kävin. En selvinnyt kahdella kympillä. Osin siksi että toimimattomia valoja oli enemmän kuin muistinkaan, osin siksi että huomasin valokaupoilla että meikäläisellä ei ole mitään käsitystä niiden hinnoista! Miellyttävään tunnelmaan pääseminen olisi vaatinut enemmänkin ostoksia, mutta en vain viitsinyt käyttää niin valtavasti rahaa. Yhteissumma ostoksille oli 31,50€.
Kun kerroin asiasta tutulleni, hän oli enemmän kuin iloinen lahjoittaessaan omia vanhoja (lue; viime vuonna ostettuja) valokoristeitaan uuteen kotiin! Viiden kympin valot ja viritelmät, ilmaiseksi. Toisen romu on toisen aarre! Näillä mennään taas moooonta vuotta.
Tankannut en vielä ole, en myöskään hakenut polttopuita.
Tavaroiden poistamisessa olen edistynyt mukavasti. Sadasta tavarasta viisi on lähtenyt hyväntekeväisyyteen:
1. Vauvapeitto
2. Muumikuosinen pussilakana
3. Toppahousut
4. Ulkohousut
5. Talvitakki
Roinaa on löytynyt, ja vielä on suurin osa kaapeista penkomatta. Nämä kuitenkin jo heitetty pois:
6. Rikkinäinen moppi
7. Pilalle kutistunut villapaita
8. 2 rikkinäistä seinävalaisinta
9. Rikkinäinen kattovalaisin
10. Vanha aurinkorasva + muita purnukkoja
11. Muovailuvahan jämät
12. Vanhoilla yhteystiedoilla olevia käyntikortteja n. 300kpl!!
13. Lautapeli josta puuttui suurin osa osista.
14. Kahden kattolampun lasikuvut (eri kuin aiemmin mainittu kattovalaisin) lasinkeräykseen
15. Rikkoontunut kahvipannu ja lasiastia lasinkeräykseen
16. Päiväysvanhoja mausteita ja kuivaelintarvikkeita (öhh.. vanhin oli avaamaton maissivellipaketti, joka on hankittu muksun ollessa ehkä puolivuotias. Päiväys syyskuussa 2009..Oli niin korkealla ja hyllyn takaosassa, en ollut nähnyt koko pakettia varmaan tuon 2009 jälkeen.)
17. Kynäteline ja muistilappupidike
Tämä on aina hauskaa kun laittaa tarpeetonta pois. Tässäkin kävi jo niin, että kun antaa pois saa uutta tilalle. Olen pohtinut että lapselle pitäisi saada isompi sänky. No, menin kylään paikkaan jossa oli sängynvaihto myös menossa. Pieneksi jäänyt oli eteisessä odottamassa varastoon kantoa. Sänky oli meidän tarpeeseen sopiva, ja koska tuossa toisessa perheessä ei enää tarvetta kuulemma lapsen sängylle tule tulevaisuudessa, sain viedä sängyn mukanani. Ilmaiseksi. Riemun päivä!
Ruokabudjetti pissii. Kaksi kauppareissua on tehnyt 38,41€ loven jo nyt kokonaisbudjettiin. Lisäksi mieliteko oli niin suuri että käytin toisen kahdesta roskaruoka-ateriasta jo nyt. Ensi viikonlopun pikkujoulumätöistä puolet on nautittu jo etukäteen, höh.
Lisätyötä tuli vähäsen lisää, yhteensä sitä on sovittuna 180€ edestä.
Joululahjoja en ole listannut, enkä kyllä ostanutkaan.
Jouluvalo-ostoksilla kävin. En selvinnyt kahdella kympillä. Osin siksi että toimimattomia valoja oli enemmän kuin muistinkaan, osin siksi että huomasin valokaupoilla että meikäläisellä ei ole mitään käsitystä niiden hinnoista! Miellyttävään tunnelmaan pääseminen olisi vaatinut enemmänkin ostoksia, mutta en vain viitsinyt käyttää niin valtavasti rahaa. Yhteissumma ostoksille oli 31,50€.
Kun kerroin asiasta tutulleni, hän oli enemmän kuin iloinen lahjoittaessaan omia vanhoja (lue; viime vuonna ostettuja) valokoristeitaan uuteen kotiin! Viiden kympin valot ja viritelmät, ilmaiseksi. Toisen romu on toisen aarre! Näillä mennään taas moooonta vuotta.
Tankannut en vielä ole, en myöskään hakenut polttopuita.
Säästötilanne - marraskuu
Marraskuun säästöt on tehty, näin uskoisin.
Tuota Nordnetin tarjousta olisi vielä viikko jäljellä. Tällä hetkellä en usko että Twitteriä, tai mitään muutakaan, ostaisin lisää mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Osakekurssit heilahtelevat ja tietysti se pitää ottaa huomioon säästöjä listatessa.
Kävin tänään ostamassa 100€ arvoisen osuuden S-ryhmän eräästä osuuskaupasta. Tämäkin oli sikäli spontaani teko että olin Prismassa muilla asioilla ja huomasin käveleväni S-Pankin toimipisteeseen. Onhan tätä mietiskelty jo pari kuukautta, nyt sitten laitoin vauhtiin tuonkin.
Nordnetin säästötilille siirsin 75€. Siellä saldo on nyt yhteensä 556€, joista säästötilin puolella 125€.
Marraskuussa plussaa tulisi tällä matikalla 175€, jos osakkeen heilahtelu jätetään huomioimatta.
Tuota Nordnetin tarjousta olisi vielä viikko jäljellä. Tällä hetkellä en usko että Twitteriä, tai mitään muutakaan, ostaisin lisää mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Osakekurssit heilahtelevat ja tietysti se pitää ottaa huomioon säästöjä listatessa.
Kävin tänään ostamassa 100€ arvoisen osuuden S-ryhmän eräästä osuuskaupasta. Tämäkin oli sikäli spontaani teko että olin Prismassa muilla asioilla ja huomasin käveleväni S-Pankin toimipisteeseen. Onhan tätä mietiskelty jo pari kuukautta, nyt sitten laitoin vauhtiin tuonkin.
Nordnetin säästötilille siirsin 75€. Siellä saldo on nyt yhteensä 556€, joista säästötilin puolella 125€.
Marraskuussa plussaa tulisi tällä matikalla 175€, jos osakkeen heilahtelu jätetään huomioimatta.
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Marrashaaste
Debbie T / Deb T blogista en shoppaa kirjoitti haasteestaan marraskuulle ja pyysi ottamaan osaa. Minä ilmoitin ottavani. Ajatuksena tehdä tiukka mutta toteuttamiskelpoinen suunnitelma.
Tämäntyyppiset haasteet ovat itselle monelta kantilta arkipäivää, kun säästökeinot ja tiukka ruokabudjetti jne. on otettu jo aikaa sitten käyttöön. Kuitenkin AINA sitä lipsuu joistain asioista, ja aina voi tehokkaammin toteuttaa vyönkiristystä.
Oma marrashaasteeni tulee olemaan seuraavanlainen: Vaikka olen säännöllisesti tyhjännyt varastoa ja kaappeja, löytyy omakotitalosta ihan varmasti pois heitettävää tavaraa ja paljon. Koska itse käytän yleensä muiden vanhoja tavaroita loppuun asti, suurin osa lienee elämänkaarensa päässä olevaa lajittelukelvotonta, oikeaa romua. Yritetään löytää jotakin muutakin.
100 tavaraa löytäköön tiensä muualle. Näistä vähintään 20 kierrätykseen / lähetystorille tai huutikseen.
Säästämiskeinona haastan itseni hakemaan sukulaisen mökiltä ilmaista polttopuuta. Peräkärry löytyy, tarvitsee vain nähdä vaiva puut hakeakseen. Varaava takka säästää sähköä tehokkaammin kun siinä on puuta mitä polttaa, heh.. Vielä ei muista kuinka kylmä talvella voikaan tulla ja vaikka puuta nyt vielä löytyy, se kyllä loppuu jossakin vaiheessa. Nyt kun mökkitie vielä on kulkukelpoinen, sinne kannattaa mennä.
Roskaruokaa saan hakea kaksi kertaa loppukuun aikana. Kaksien pikkujoulujen dagen efter -sapuskat.
Ruokabudjetti 110€ sis. em. roskaruoat. Vähemmälläkin menisi, mutta tässä viime päivien aikana kaikki kaapit on kaluttu loppuun kun olen ollut käymättä kaupassa. Täytyy siis ostaa aivan perusaineksiakin. Katsotaan, tietysti hyvä jos voi nipistää tuosta summasta jotakin.
Bensaan 30€. Tästä ei pitäisi harmaita hiuksia tulla, sen verran pieniruokainen auto on, enkä ole mökkireissun lisäksi suurempia ajelemassa. Tällä hetkellä tankki on puolessa.
Lisätyötä 150€ arvosta. Tämä oli melko helppo, sillä kirjoittamista seuraavana päivänä (kirjoitin tekstin valmiiksi ja jätin odottamaan viikon puoliväliä) sovin lisätyötä 145€ arvosta. Luvut bruttopalkkaa.
Teen joululahjoista listauksen, mutta en osta mitään ennen joulukuuta. Itse asiassa olen jo aiemmin pari lahjaa ostanut. Kartoittaminen tulee helpottamaan varsinaista ostamaan lähtemistä, ja pelkästään ostamisen vuoksi ei hankita yhtään ainoaa lahjaa.
Jouluvalohankintoihin 20€. Tulee ajankohtaiseksi kohtapuoliin laittaa jouluvaloja ja -koristeita. Valot kuitenkin laitetaan aiemmin. Olen mennyt muilta saaduilla valoilla monta, monta vuotta. En muista varmasti menikö viime vuonna joitakin valoja rikki. Jos jotakin täytyy uusia, yritän tehdä sen halvalla.
Tämäntyyppiset haasteet ovat itselle monelta kantilta arkipäivää, kun säästökeinot ja tiukka ruokabudjetti jne. on otettu jo aikaa sitten käyttöön. Kuitenkin AINA sitä lipsuu joistain asioista, ja aina voi tehokkaammin toteuttaa vyönkiristystä.
Oma marrashaasteeni tulee olemaan seuraavanlainen: Vaikka olen säännöllisesti tyhjännyt varastoa ja kaappeja, löytyy omakotitalosta ihan varmasti pois heitettävää tavaraa ja paljon. Koska itse käytän yleensä muiden vanhoja tavaroita loppuun asti, suurin osa lienee elämänkaarensa päässä olevaa lajittelukelvotonta, oikeaa romua. Yritetään löytää jotakin muutakin.
100 tavaraa löytäköön tiensä muualle. Näistä vähintään 20 kierrätykseen / lähetystorille tai huutikseen.
Säästämiskeinona haastan itseni hakemaan sukulaisen mökiltä ilmaista polttopuuta. Peräkärry löytyy, tarvitsee vain nähdä vaiva puut hakeakseen. Varaava takka säästää sähköä tehokkaammin kun siinä on puuta mitä polttaa, heh.. Vielä ei muista kuinka kylmä talvella voikaan tulla ja vaikka puuta nyt vielä löytyy, se kyllä loppuu jossakin vaiheessa. Nyt kun mökkitie vielä on kulkukelpoinen, sinne kannattaa mennä.
Roskaruokaa saan hakea kaksi kertaa loppukuun aikana. Kaksien pikkujoulujen dagen efter -sapuskat.
Ruokabudjetti 110€ sis. em. roskaruoat. Vähemmälläkin menisi, mutta tässä viime päivien aikana kaikki kaapit on kaluttu loppuun kun olen ollut käymättä kaupassa. Täytyy siis ostaa aivan perusaineksiakin. Katsotaan, tietysti hyvä jos voi nipistää tuosta summasta jotakin.
Bensaan 30€. Tästä ei pitäisi harmaita hiuksia tulla, sen verran pieniruokainen auto on, enkä ole mökkireissun lisäksi suurempia ajelemassa. Tällä hetkellä tankki on puolessa.
Lisätyötä 150€ arvosta. Tämä oli melko helppo, sillä kirjoittamista seuraavana päivänä (kirjoitin tekstin valmiiksi ja jätin odottamaan viikon puoliväliä) sovin lisätyötä 145€ arvosta. Luvut bruttopalkkaa.
Teen joululahjoista listauksen, mutta en osta mitään ennen joulukuuta. Itse asiassa olen jo aiemmin pari lahjaa ostanut. Kartoittaminen tulee helpottamaan varsinaista ostamaan lähtemistä, ja pelkästään ostamisen vuoksi ei hankita yhtään ainoaa lahjaa.
Jouluvalohankintoihin 20€. Tulee ajankohtaiseksi kohtapuoliin laittaa jouluvaloja ja -koristeita. Valot kuitenkin laitetaan aiemmin. Olen mennyt muilta saaduilla valoilla monta, monta vuotta. En muista varmasti menikö viime vuonna joitakin valoja rikki. Jos jotakin täytyy uusia, yritän tehdä sen halvalla.
lauantai 9. marraskuuta 2013
Tekisi mieli opiskella
Haluaisin lisätä ammattitaitoani. Työni on sellaista, missä erilaisen lisäkoulutuksen kirjo on melko laaja. Ongelmana on koulutusmäärärahat, joita ei ole.
Meillä töissä koulutukset menevät niin, että työnantajani järjestää yhteistyössä tiettyjen koulutustahojen kanssa suurimman osan täydennyskoulutuskursseista. Silloin tällöin koulutusilmoituksia tulee ns. "hyväksytyiltä" tahoilta. On kuitenkin mahdollista hakeutua itse eri tahojen järjestämiin koulutuksiin. Jos hyvä säkä käy, voi tällaiseen ulkopuoliseen koulutukseen jopa päästä työnantajan maksamana.
Mielessä olisi monen tyyppistä koulutusta mihin haluaisin, suurin osa ns. listojen ulkopuolelta. Olen melko varma että työnantaja ei näitä tule edes miettimään (tässä taloustilanteessa), sillä kouluttavat tahot eivät ole niitä varsinaisia yhteistyökumppaneita.
Joku aika sitten luin liiton lehdestä, että olisi mahdollista hakea SAK:n kulttuuriapurahoja. Kansan Sivistysrahastossa on laaja haku ja apurahojen haku alkanut 1.11., johon voi laittaa monenlaista apurahahakemusta menemään. Hakemus lähtikin esimiehen suositteluilla.
Kokeilen nyt kepillä jäätä, jos kävisi niin hienosti että jonkunlaisen avustuksen saisin. Voisin ensi vuoden puolella käydä jonkun kivan koulutuksen ja laajentaa näkemystäni ja osaamistani. Koulutukset eivät ole sikäli spesifejä, että voisin hyödyntää niitä ainoastaan työssäni, vaan saisin kelpo työkaluja kaikkeen tekemääni. Mm. opetustyössäni (jota osaksi teen lisähommina) hyötyisin suuresti lisäkurssituksesta.
Omasta takaa minun ei ole mahdollista ainakaan ensi vuonna hakeutua kursseille, jotka vaatisivat hotelliyöpymisiä toisissa kaupungeissa suolaisen kurssimaksun lisäksi. Apurahan turvin tämä olisi enemmän kuin mahdollista. Nyt kun hakemus on laitettu, yritän olla ajattelematta ja odottamatta liikoja. Sieltä kyllä ilmoittavat jos kohdille napsahtaa.
Meillä töissä koulutukset menevät niin, että työnantajani järjestää yhteistyössä tiettyjen koulutustahojen kanssa suurimman osan täydennyskoulutuskursseista. Silloin tällöin koulutusilmoituksia tulee ns. "hyväksytyiltä" tahoilta. On kuitenkin mahdollista hakeutua itse eri tahojen järjestämiin koulutuksiin. Jos hyvä säkä käy, voi tällaiseen ulkopuoliseen koulutukseen jopa päästä työnantajan maksamana.
Mielessä olisi monen tyyppistä koulutusta mihin haluaisin, suurin osa ns. listojen ulkopuolelta. Olen melko varma että työnantaja ei näitä tule edes miettimään (tässä taloustilanteessa), sillä kouluttavat tahot eivät ole niitä varsinaisia yhteistyökumppaneita.
Joku aika sitten luin liiton lehdestä, että olisi mahdollista hakea SAK:n kulttuuriapurahoja. Kansan Sivistysrahastossa on laaja haku ja apurahojen haku alkanut 1.11., johon voi laittaa monenlaista apurahahakemusta menemään. Hakemus lähtikin esimiehen suositteluilla.
Kokeilen nyt kepillä jäätä, jos kävisi niin hienosti että jonkunlaisen avustuksen saisin. Voisin ensi vuoden puolella käydä jonkun kivan koulutuksen ja laajentaa näkemystäni ja osaamistani. Koulutukset eivät ole sikäli spesifejä, että voisin hyödyntää niitä ainoastaan työssäni, vaan saisin kelpo työkaluja kaikkeen tekemääni. Mm. opetustyössäni (jota osaksi teen lisähommina) hyötyisin suuresti lisäkurssituksesta.
Omasta takaa minun ei ole mahdollista ainakaan ensi vuonna hakeutua kursseille, jotka vaatisivat hotelliyöpymisiä toisissa kaupungeissa suolaisen kurssimaksun lisäksi. Apurahan turvin tämä olisi enemmän kuin mahdollista. Nyt kun hakemus on laitettu, yritän olla ajattelematta ja odottamatta liikoja. Sieltä kyllä ilmoittavat jos kohdille napsahtaa.
torstai 7. marraskuuta 2013
Osakekauppaa
Suunnitelmat on tehty muutettaviksi.
Tässä kuussa olin ajatellut sijoittavani jonkun verran rahaa S-ryhmän osuuksiin.
Tänään kuitenkin luin Nordnetin lähettämän sähköpostin, jossa oli tarjous johon tartuin.
Nordnetin asiakkaiden on mahdollisuus tehdä marraskuun 21. päivä asti (tai jotain sinnepäin) ilmaiseksi merkintöjä kolmeen sosiaalisen median osakkeeseen. Nämä kolme ovat
Twitter
Facebook
LinkedIn.
Tarjous on Twitterin listautumisen kunniaksi, ja noin kaksi viikkoa voimassa. Säästötilinihän ohjasin tuonne koska säilyttämismaksuja tmv. siellä ei mene. Sama koskee osakesalkkua, ja nyt kun merkintäkään ei maksanut mitään noihin edellämainittuihin osakkeisiin, päätin ennakkoajatuksistani huolimatta tehdä tällaisen tempauksen.
Twitteriä ostin melkein koko säästösummalla.
Loppuvuoden aikana saan uudelleen käteissäästön tuonne viidensadan tuntumaan.
Tässä kuussa olin ajatellut sijoittavani jonkun verran rahaa S-ryhmän osuuksiin.
Tänään kuitenkin luin Nordnetin lähettämän sähköpostin, jossa oli tarjous johon tartuin.
Nordnetin asiakkaiden on mahdollisuus tehdä marraskuun 21. päivä asti (tai jotain sinnepäin) ilmaiseksi merkintöjä kolmeen sosiaalisen median osakkeeseen. Nämä kolme ovat
LinkedIn.
Tarjous on Twitterin listautumisen kunniaksi, ja noin kaksi viikkoa voimassa. Säästötilinihän ohjasin tuonne koska säilyttämismaksuja tmv. siellä ei mene. Sama koskee osakesalkkua, ja nyt kun merkintäkään ei maksanut mitään noihin edellämainittuihin osakkeisiin, päätin ennakkoajatuksistani huolimatta tehdä tällaisen tempauksen.
Twitteriä ostin melkein koko säästösummalla.
Loppuvuoden aikana saan uudelleen käteissäästön tuonne viidensadan tuntumaan.
tiistai 5. marraskuuta 2013
Positiivisuus on hyödyke
Deb T ottikin kantaa edelliseen kirjoitukseen, jossa vähän kerroin että yritän ottaa asiat positiivisesti. Positiivinen ajattelu ja visualisoiminen onkin oikeasti aika iso voimavara. Tämä blogi ei käsittele tuota aihetta vaikka itselle läheinen onkin, joten ei lähdetä sitä sen pienemmäksi pilkkomaan.
Kuitenkin haluan kertoa, että tänään oli tullut viesti verkkopankkiin:
Palvelumaksu oli tosiaan veloitettu sen 0,75€ vuoksi, MUTTA he tekisivät poikkeuksen ja palauttaisivat rahan tililleni.
Näin oli tapahtunutkin.
Oli mukava lähteä hyväntuulisena tekemään mukavaa lisätyötä (joka ei edelleenkään tunnu työltä), ja hommat valmiiksi saatuani saada hyvää palautetta, ja vielä soitto toisesta paikasta toisen hauskalta tuntuvan lisätyön tekemiseen. Näin.
Kuitenkin haluan kertoa, että tänään oli tullut viesti verkkopankkiin:
Palvelumaksu oli tosiaan veloitettu sen 0,75€ vuoksi, MUTTA he tekisivät poikkeuksen ja palauttaisivat rahan tililleni.
Näin oli tapahtunutkin.
Oli mukava lähteä hyväntuulisena tekemään mukavaa lisätyötä (joka ei edelleenkään tunnu työltä), ja hommat valmiiksi saatuani saada hyvää palautetta, ja vielä soitto toisesta paikasta toisen hauskalta tuntuvan lisätyön tekemiseen. Näin.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Negatiivisuus on turhake
Edellisen kirjoituksen höyryämisen mielentila on tasaantunut. Yritän elää elämääni näkemällä kaiken mahdollisimman positiivisessa valossa. Siispä, tässä hetken aikaa asiaa pohdittuani, totean että on aivan sama minkä vuoksi vielä palvelumaksuja meni. Sen sijaan totean niin vilpittömästi kuin pystyn (pieni pilke silmäkulmassa kuitenkin), että olen kiitollinen koko siitä mahdollisuuksien ripakopallisesta mitä käyttölaina 1 elämässäni edusti. Ihan oikeasti sen olemassaolo kyllä pelasti pari kertaa täpärästä paikasta, vaikka se johtikin aina lainan limiitin maksittamiseen.
Kiitos Käyttölaina 1:lle että sain sitä käyttää, kiitos että sain sen maksaa pois.
Kiitän myös Visan velkaa, jonne jo viikonlopun aikana tein marraskuun lyhennyksen.
Tiesittekö että mitä enemmän on valmis antamaan, sen enemmän on valmis ottamaan vastaan. Puolen vuoden aikana on konkretisoitunut se, että kun nöyrtyy faktalle että velkaraha ei ole koskaan omaa rahaa ollutkaan (vrt. sananlasku velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettassa.), ja sitä maksaa mahdollisimman rivakasti pois, sujuu tavallinen taloudenpitokin jotenkin kepeämmin. Tämä tietenkin on moniulotteinen juttu, mutta kohdallani on käynyt niin että hyväksyessäni omasta rahavirrasta vaadittavan melko ison uoman velkojen maksuun, on rahavirtaan tullut yllättäviäkin uusia lasku-uomia jotka ovat pitäneet virtani voimissaan. Sitten on voinut lisätä velanmaksun vuolautta, ja taas on tullut päävirtaan lisää uutta. Yllätyin kun laskin tuloni viime kuukausien ajalta, ne olivat suuremmat mitä yleensä jollain tietyllä puolivuotisajanjaksolla tarkasteltuna.
Olen vakuuttunut, että jos suhtautumiseni velanhoitoon olisi kielteinen, ellei se olisi kypsynyt aikaansa, en olisi päässyt tähän pisteeseen. Olen tainnut jossain kirjoittaakin, että raha itsessään ei ole hyvää tai pahaa, sillä se on vain rahaa. Me teemme sillä mitä teemme, luomme omaa todellisuuttamme.
Oma luomistyöni jatkuu, kohti velattomuutta.
Kiitos Käyttölaina 1:lle että sain sitä käyttää, kiitos että sain sen maksaa pois.
Kiitän myös Visan velkaa, jonne jo viikonlopun aikana tein marraskuun lyhennyksen.
Tiesittekö että mitä enemmän on valmis antamaan, sen enemmän on valmis ottamaan vastaan. Puolen vuoden aikana on konkretisoitunut se, että kun nöyrtyy faktalle että velkaraha ei ole koskaan omaa rahaa ollutkaan (vrt. sananlasku velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettassa.), ja sitä maksaa mahdollisimman rivakasti pois, sujuu tavallinen taloudenpitokin jotenkin kepeämmin. Tämä tietenkin on moniulotteinen juttu, mutta kohdallani on käynyt niin että hyväksyessäni omasta rahavirrasta vaadittavan melko ison uoman velkojen maksuun, on rahavirtaan tullut yllättäviäkin uusia lasku-uomia jotka ovat pitäneet virtani voimissaan. Sitten on voinut lisätä velanmaksun vuolautta, ja taas on tullut päävirtaan lisää uutta. Yllätyin kun laskin tuloni viime kuukausien ajalta, ne olivat suuremmat mitä yleensä jollain tietyllä puolivuotisajanjaksolla tarkasteltuna.
Olen vakuuttunut, että jos suhtautumiseni velanhoitoon olisi kielteinen, ellei se olisi kypsynyt aikaansa, en olisi päässyt tähän pisteeseen. Olen tainnut jossain kirjoittaakin, että raha itsessään ei ole hyvää tai pahaa, sillä se on vain rahaa. Me teemme sillä mitä teemme, luomme omaa todellisuuttamme.
Oma luomistyöni jatkuu, kohti velattomuutta.
perjantai 1. marraskuuta 2013
Säästöpossun lihottamisesta vertaislainaamalla
Voisi olla aika kertoa tämän hetken tilannetta tuosta vertaislainauksesta. Vaikuttaa siltä, että säästämisen tai sijoittamisen välineenä vertaislainaus on kovin kehno.
Olen siis laittanut www.lainaaja.fi
- palveluun yhteensä 150€ rahaa. Näitä rahoja olen lainannut eri lainoihin hajautetusti. Tänään oli tullut myöhässä olevia suorituksia maksuun, mutta edelleen kolme erää on rästissä. Yksi on kuukauden, kaksi kolmisen viikkoa. Tuosta kuukauden myöhässä olevasta rästistä seuraavan erän eräpäivä oli toissapäivänä, mutta palvelu odottaa pari päivää pankkisiirtojen vuoksi ennen kuin erän status muuttuu myöhässä olevaksi. Kuitenkin, jos ensimmäistä erää ei ole maksettu takaisin, ei tarvitse odotella kovin nopeasti tuon toisenkaan erän saamista.
Odotukset omien takaisin saamiseksi eivät ole hääppöiset. Moni lainan saanut on varmasti vähintään kaunistellut tilannettaan. Maksuvaraa ei oikeasti ole vaikka ovatkin toisin sanoneet. Tai sitten takaisinmaksu ei vain kiinnosta.
Palvelusta rästit lähtevät aikanaan perintään. Harmi lainansaajien puolesta. Muutaman sadan euron laina, jonka olisi erissä voinut maksaa takaisin, muuttuu äkkiä puolet suuremmaksi könttäsummaksi.
Tämän päivän takaisinmaksetuista lainoista tuli kuitenkin sen verran rahaa että saatoin osallistua jälleen uuden lainan rahoittamiseen. Mennään nyt tällä tiellä kun on kerran aloitettu, pidän rahoja menetettyinä joka tapauksessa.
Lainaaja.fi on muutenkin aika hiljainen nyt, verrattuna loppukesään. Hakemuksia on paljon vähemmän, samoin kai lainoittajia. Ehkä vertaislainaus on kaiken kaikkiaan huono idea tai sitten kaksi kilpailevaa yritystä vievät asiakkaat. Mene ja tiedä.
Olen siis laittanut www.lainaaja.fi
Odotukset omien takaisin saamiseksi eivät ole hääppöiset. Moni lainan saanut on varmasti vähintään kaunistellut tilannettaan. Maksuvaraa ei oikeasti ole vaikka ovatkin toisin sanoneet. Tai sitten takaisinmaksu ei vain kiinnosta.
Palvelusta rästit lähtevät aikanaan perintään. Harmi lainansaajien puolesta. Muutaman sadan euron laina, jonka olisi erissä voinut maksaa takaisin, muuttuu äkkiä puolet suuremmaksi könttäsummaksi.
Tämän päivän takaisinmaksetuista lainoista tuli kuitenkin sen verran rahaa että saatoin osallistua jälleen uuden lainan rahoittamiseen. Mennään nyt tällä tiellä kun on kerran aloitettu, pidän rahoja menetettyinä joka tapauksessa.
Lainaaja.fi on muutenkin aika hiljainen nyt, verrattuna loppukesään. Hakemuksia on paljon vähemmän, samoin kai lainoittajia. Ehkä vertaislainaus on kaiken kaikkiaan huono idea tai sitten kaksi kilpailevaa yritystä vievät asiakkaat. Mene ja tiedä.
Pankki tylytti taas - mutta käyttölaina 1 kuoli!
Koska toimin aika usein pontevasti inspiraation saapuessa, en tehnyt nytkään poikkeusta tavoissani. Kyseessä on käyttölaina 1:n irtisanominen. Laitoin toissapäivänä viestiä pankkiin että käyttölaina ja sen pankin käyttötiliin liitetty Visa Electron saavat poistua elämästäni (Electronista aivan turhaa kuukausimaksua kun sitä en käytä).
Tänään käyttölaina ei enää verkkopankissa näy! Sitä ei ole olemassa!
Kävi kuitenkin jotakin sellaista, joka sai ärsytyskynnyksen nousemaan.
Käyttölainan lopettamisen yhteydessä käyttötiliä täytyi veloittaa seitsemällä eurolla käyttölainaan kohdistuvien laskuttamattomien palvelumaksujen vuoksi. Siis häh?
En nyt tiedä mikä veto tämä on. Voin kuitenkin spekuloida asiaa, ennen kuin saan vastauksen joskus alkuviikosta (totta kai laitoin heti viestiä ja kysyin asiasta). Tuosta käyttölainan tilille siirrosta on mennyt muistaakseni aina seitsemän euron kiinteä palvelumaksu, jonka lisäksi kai joku muu maksu. Kuitenkin tuo 7€ oli hyvä johtolanka.
Kun maksoin lainan nollille, kävi niin että ilmeisesti joidenkin korkolaskelmien tasaamisen vuoksi lainan balanssi ei ollut nolla, vaan 0,75€ minun hyödykseni. Aikani katselin noita senttejä, ja lopulta joidenkin päivien tai viikkojen jälkeen siirsin summan käyttötilille. Ajattelin että koska se ei ole lainarahaa vaan minun lainatilille liikaa maksamaa rahaa, voin ilman muuta siirtää sentit itselleni ja nollata lainan saldon.
Kai se lopulta meni niin että saadakseni liikaa maksamani 0,75€ takaisin, jouduin maksamaan siitä seitsemän euron palvelumaksun jälkijunassa. Tai jotain.
Reilukerho kokoontuu.
Tänään käyttölaina ei enää verkkopankissa näy! Sitä ei ole olemassa!
Kävi kuitenkin jotakin sellaista, joka sai ärsytyskynnyksen nousemaan.
Käyttölainan lopettamisen yhteydessä käyttötiliä täytyi veloittaa seitsemällä eurolla käyttölainaan kohdistuvien laskuttamattomien palvelumaksujen vuoksi. Siis häh?
En nyt tiedä mikä veto tämä on. Voin kuitenkin spekuloida asiaa, ennen kuin saan vastauksen joskus alkuviikosta (totta kai laitoin heti viestiä ja kysyin asiasta). Tuosta käyttölainan tilille siirrosta on mennyt muistaakseni aina seitsemän euron kiinteä palvelumaksu, jonka lisäksi kai joku muu maksu. Kuitenkin tuo 7€ oli hyvä johtolanka.
Kun maksoin lainan nollille, kävi niin että ilmeisesti joidenkin korkolaskelmien tasaamisen vuoksi lainan balanssi ei ollut nolla, vaan 0,75€ minun hyödykseni. Aikani katselin noita senttejä, ja lopulta joidenkin päivien tai viikkojen jälkeen siirsin summan käyttötilille. Ajattelin että koska se ei ole lainarahaa vaan minun lainatilille liikaa maksamaa rahaa, voin ilman muuta siirtää sentit itselleni ja nollata lainan saldon.
Kai se lopulta meni niin että saadakseni liikaa maksamani 0,75€ takaisin, jouduin maksamaan siitä seitsemän euron palvelumaksun jälkijunassa. Tai jotain.
Reilukerho kokoontuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Lue myös:
