Marraskuun katsaus

Kuluneelle kuulle oli kaksi rauhaisaa tavoitetta.

iosphere viheltelee.

1. Kulutusvapaita päiviä vähintään 10.

Näitä tuli lopulta kasaan 11. Joulukuulle jää vielä loppurutistus että vuoden 120 päivää tulevat täyteen, tuosta on vielä hieman vajaata, siitä lisää seuraavassa postauksessa ja kulutusvapaista lisää aiemmin tällä viikolla tulleessa Älä osta mitään -päivän jutussa.

2. Muuttorumba.

Se on alkanut!
Tavaraa on roudattu niin paljon kuin vain kaiken muun tohinan keskellä ehtii. Suuret mööpelit on vielä viemättä enkä osaa arvioida yhtään koska nukun ensimmäisen yön uudessa pikkukämpässä. Tämä on sellainen muutto jonka ei tarvi ahdistaa koska aikataulu on väljä. Tietysti mitä enemmän tavaraa saa siirrettyä, sen nopeammin asettuminenkin voi tapahtua.
Kovin paljon tuntuu löytyvän kotoa kaappeja ja laatikoita missä sitä tavaraa on.. Huomattavasti enemmän kuin mitä olisin koskaan uskonutkaan. Muutossa on se hyvä puoli että voin viedä uuteen paikkaan vain tarvitsemani tavarat enkä mitään ylimääräistä. Tavaran karsiminen on maksimoitu aivan huippuunsa ja edelleen pyrin päivittäin vähentämään esineistön runsautta joko kierrättämällä, lahjoittamalla tai roskiin heittämällä. Karu totuus on paljastunut jo monen kaapin perukoista; rikkinäistä tavaraa säilöttynä "varaosiksi" ja "jos joskus tarvitsee"-tekosyillä höystettynä.

Jouluksi kuitenkin uuteen kotiin!


Muuten kuukausi on taas edennyt huippuvauhdilla. Niin kovin monenlaista sattuu ja tapahtuu elämässäni tällä hetkellä että välillä aivan ihmettelee kaiken vauhtia. Marraskuun aikana sain lopeteltua pari sitoutuneisuutta vaatinutta asiaa ja niistä onneksi vapautuu vähäsen aikaa ja energiaa muuhun touhuun. Marraskuu meni kaiken kaikkiaan nappiin!!

Joulukuun tavoitteita sitten huomenna. Katsotaan mitä toivon vuoden viimeiseltä pätkältä.

Älä Osta Mitään -päivä 28.11.2014

Kuvakaappaus Luontoliiton Älä osta mitään -kampanjasivulta

Älä Osta Mitään -päivää vietetään vuosittain marraskuun viimeisenä perjantaina.
Kanadassa alunperin vuonna 1992 vietetty No Shop Day on meille Suomeenkin rantautunut kulutuskriittinen, kerskakulutuksen vastainen kannanotto. Tiesittekö että päivää on teemoitettu erilaisilla painoarvoilla vuodesta 2007 lähtien? Viime vuonna teemana oli Krääsätön Joulukuu ja niin on itse asiassa nytkin, Krääsätön joulu. Jos et jo ole käynyt niin avaa toiseen välilehteen päivän virallinen sivu alaosta.fi ja lueskele se läpi tämän jälkeen.

Onkin hyvä että yhden yksittäisen päivän ostottomaksi julistamisen sijaan ihmisiä kannustetaan miettimään kulutustaan laajemmalla näkökulmalla.

Olen vuositavoitteisiini listannut pyrkiväni vähintään 120 kulutusvapaaseen päivään vuoden aikana. Kuukausitavoitteissani on näkynyt kymmeneen ostovapaaseen päivään pyrkiminen. Ajatuksissani oli viettää karkeasti kolmasosa koko vuoden päivistä käyttämättä rahaa. Turhuuksiin kuluttaminen on tietysti yksi osatekijä tässä tavoitteessa mutta myös kulutuksen parempi ennakoiminen sekä suunnittelu esittää suurta roolia.

Marraskuussa oma kulutukseni ei ole ollut tavoitteiden mukainen, ellen nyt ihan viime päivinä saa rahavapaita useampia putkeen. Sillä ei kuitenkaan ole väliä koska tässä on enää yksi kuukausi jäljellä vuoden kestänyttä kulutuksen seurausta jäljellä. Kokonaisuus on se joka merkitsee enemmän kuin yksi kuukausi, tai yksi päivä.
Vuonna 2014 olen ollut käyttämättä rahaa lokakuun loppuun mennessä 96 päivää. Pidän tätä hyvänä suorituksena. Kun oikein miettii miten helppoa on joka päivä laittaa rahaa johonkin niin ei ole ollenkaan itsestään selvää että noita päiviä kertyy noin vain. Tai ainakaan kaikille ei ole. Itse olen huomioinut kaikki rahanvaihtotapahtumat, joissa raha lähtee minulta muualle, kulutukseksi. On se sitten suklaapatukan ostamista tai laskujen maksua. Kaikki. Jos maanantaina käy ruokakaupassa, tiistaina maksaa laskut, keskiviikkona käy kaupungilla muuten vaan ja maksaa parkkimaksun, torstaina ostaa uudet sukat, perjantaina käy täydennysostoksilla, lauantaina menee elokuviin ja sunnuntaina käy kahvilla, ei viikossa kerry yhtään kulutusvapaata päivää. Näin raa'asti sen olen laskenut. Siksi että oppisin paremmin yhdistämään asiointeja ja tehostamaan/tiivistämään niitä hetkiä ja retkiä kun olen jossakin kuluttamassa.
Ei ole suuri vaiva laittaa illalla rastia ruutuun jos on ollut käyttämättä rahaa.

Joulukuusta pyrin tekemään mahdollisimman krääsättömän. Siitä tulee itse asiassa erittäin mielekästä ja helppoa. Kohta alkava muutto tekee sen että joudun puntaroimaan tarkasti mitä tavaraa kannan uuteen asuntooni. Kun tila pienenee tavaran määrän merkitys kasvaa. Turha ja tarpeeton jää pois matkasta. Krääsä jää pois kuormasta. Ja voin olla varma että lisää krääsää en tule hankkimaan koska sitä ei tilanne kestä, tarkoitushan on juuri päinvastainen.

Joulukrääsään on helppo sortua. Viime vuonna kuitenkin ostin uusia jouluvaloja sille asetetun budjetin rajoissa. Edellisvuosilta on jouluisia kirpparikoristeita jonkun verran jäljellä. Näillä tehdään tänä vuonna uuteen kämppään joulu ja se riittää. Ei mitään uutta.

Haastan kaikki lukijani sekä pohtimaan Älä Osta Mitään -päivän ja -kampanjan tarkoitusta sekä osallistumaan siihen. Ei yhdeksi päiväksi vaan moneksi. Turhan kulutuksen välttämisen tulisi olla kansalaisvelvollisuus jo senkin puolesta että se ei palvele oikeastaan ketään, vähiten kuormittunutta palloamme. Pyydän myös että levitätte kampanjaa muille mahdollisille kiinnostuneille, joko tätä juttua jakamalla tai kampanjan sivua linkittämällä omissa kanavissanne.

Hauskana vastakohtana tälle päivälle on Black Friday, joka on amerikkalainen joulusesongin avauspäivä. Se sijoittuu kiitospäivän jälkeiseen perjantaihin. Amerikkalaiset kun ovat niin fiksuja niin ovat kehittäneet sopivan kulutuksen boostauspäivän kahden juhlan, kiitospäivän ja joulun väliin. Viime vuonna meilläkin kohkattiin Black Fridaystä, muistan siitä nähneeni televisiossakin uutisissa. Tänä vuonna rytisee vielä suuremmalla voimalla todennäköisesti. Nettikaupat huutavat jo suurista alennuksista ja kutsuvat ostamaan.
Älkää menkö. Pliis.

Etuohjelmien pistekatsaus 2

Heinäkuussa käytiin läpi eri etuohjelmien pistekatsauksia. Siis ohjelmien joissa olen mukana. Mikä on tilanne nyt?

S-Bonukset tulevat edelleen tilille kerran kuukaudessa ja ohjautuvat suoraan rahastoon. Niitä en näe mutta siellä ne kertyvät automaattisesti isommaksi potiksi. Aivan rauhakseen. Olen huomannut että käytän vähemmän keskitetysti "vihreitä" palveluja ja se tietysti vaikuttaa bonuksien määrään mutta voi hyvin alentaa kokonaiskulutustani.

K-Plussa on viime heinäkuun jälkeen tuonut yhden kerran vitosen tilisiirron, jee! Itse asiassa ihmettelin ensin että miten se nyt jo voi tulla koska aika vähän plussapalveluita käytän. Tässä välillä on kuitenkin kirjautunut järjestelmään kaksi eri vakuutusmaksua. Yhtiöni eli If siirtyi keväällä Bonuksista Plussiin, tätä en muistanutkaan.
Tällä hetkellä keräillään taas seuraavaa tuhatta pistettä ja siitä manifestoituvaa vitosta. Ei järin jännää puuhaa tämän odottelu.

Pins -tilille on kertynyt heinäkuun jälkeen kivasti pisteitä. Lähinnä siitä että olen käyttänyt maksuaikakorttia joihinkin ostoksiin ja kuitannut kortin saldon pois ennen laskutusta / korkojen kertymistä. Ohjelman kautta on myös mahdollista tehdä ostoksia esim. joistain nettikaupoista ja hankkia pisteitä siten. Tämän hetken pistetilanne 2190. Sinänsähän se ei ole juuri minkään arvionen, Siwassa saisi ostettua n. 12€ arvosta. Toisaalta tuo on puolet edullisimpien lentolippujen vaadittavasta pistemäärästä.
Jatketaan noiden kerryttämistä kuitenkin myös.

Ostohyvityksen kautta on maksettu hyvityksiä 97,32€. Lisäksi tilillä on jonkun verran odottamassa seuraavaa kotiutusrajaa mikä oli siis sen 15€. Palvelun käyttäminen kyllä kannattaa silloin kun on muutenkin ostamassa jotakin. Edelleen tässä palvelussa on se riski että alkaa ostamaan vain sen hyvityksen tähden ja näin ei tietysti missään nimessä kannata tehdä.
Tuollahan on usein joku tuplabonuskampanja käynnissä, nyt näyttäisi oleva kuun loppuun tuplat valituista lastenvaatteiden ja lelujen verkkokauppojen ostoksista.

Nielsenin Kuluttajapaneelissa pisteitä on 5650. Tuo alkaa olla jo aika lähellä haluamaani 40€ arvoista tietyn kaupan lahjakorttia varten. Nielsenissähän ajatuksena on se että kaikki kotiin ostetut tuotteet skannataan ja näin kerätään dataa kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Skannaus on muodostunut tavaksi enkä sitä niin ajattele. Aika vähän kuitenkin kaupasta tavaraa raahaan että sikäli kohdallani vaivanpalkka on kohtuullinen. Nielsenistä olen kirjoittanut huhtikuussa täällä.

Puretaan seuraavaksi lahjakorttien ym. tilanne josta kirjoittelin toukokuussa jutun Ostovoimaa.

Siispä nyt,
Ostovoimaa, marraskuu edition!

Ruokabudjetin ylijäämillä hankittu ostovoima on edelleen keittiön kaapissa piilossa. Harvakseltaan sinne kuitenkin kajotaan, mutta vain siksi että kasan päälle heitetään uusi kortti. Toukokuussa olin saanut kahden kuukauden ylijäämällä ja Ostohyvityksen palkinnolla yhteensä 70€ arvosta lahjakortteja. Tällä hetkellä niitä on yhteensä 400€ arvosta!!!
Tämä on aivan nerokkaan yksinkertainen ja tehokas keino siirtää rahaa omasta taskusta toiseen. Sellaiseen piilotaskuun joita joissain vaatteissa on ryöstöjen varalta. Kun vielä joulukuussa hankin yhden lahjakortin, ollaan hyvin siellä 500€ tuntumassa. Viissataa! Huh.. Joko joululahjat, kuukauden sapuskat tai sitten kerrytän näitä lisää. En tiedä vielä.

Lahjakortteja on vielä muitakin. Yksi hotelliyö odottaa vieläkin käyttöä. Virtaa taitaa olla jonnekin helmikuulle. Lisäksi hallussa on lentolahjakortti jolla saa vähän ajankohdasta riippuen meno- tai menopaluulipun johonkin Euroopan kohteeseen. Nice! Pitäisi ilmeisesti alkaa lomaa suunnittelemaan..

Säästötilanne - marraskuu

Kuukauden plussaluvut, tässä olkaa hyvät!

Tämä näyttää ihan kivalta. Itselle varsin hyvä tahti ja suoritus.

Nordnetin säästötili kasvoi eniten. Sinne meni yhden suuremman siirron lisäksi edellislistauksen jälkeen viikottain pikkurahasumma 52 viikon säästöhaasteen jäljellä olevia summia mukaillen. Loppuvuoden tämän hetken jäljellä olevien viikkosummien yhteismäärä on enää noin parikymppiä. Nyt on helppo jo katsoa taaksepäin, miten iisiä onkaan ollut säästää yli 1300€ melkein kuin leikin varjolla!
Aluksihan nuo summat menivät tuonne salkun puolelle. Ostin niillä yhtä osaketta ja Superrahasto Suomea, siellä saavat nyt olla. Loppusummia siirryin säästötilin puolelle keräämään.

Vuodenvaihteen jälkeen katson teenkö säästötilillä olevilla rahoilla jonkun oston niin että sinne jäisi sopiva puskuri kuitenkin. Tällä hetkellä taloudellinen tilanne on sen verran vakaa että aivan hätäistä puskurin virkaa voi toimittaa luottokorttikin.

S-Pankin rahastoon on melko salakavalasti kertynyt myös jo hyvä summa rahaa. Bonuksien lisäksi sinne siirtyy kohtuullinen summa rahaa kuukausittain. Sellainen että sen poissaoloa ei huomaa mutta sopivan suuri niin että muutamassa kuukaudessa saavuttaa aina uuden sataluvun.

Tällä hetkellä näyttää siltä että asetettu vuositavoite rikkoutuu sekä käteispuskurin että pitkäaikaisempien säästöjen puolella kirkkaasti. Tätä tietysti toivoikin mutta koska velkapuolikin on edennyt suunnitelmia paremmin niin jotenkin tuntuu silti hassulta.

Miltä ensi kuun tilanne sitten näyttääkään niin voin kyllä olla tyytyväinen joka tapauksessa.

Velka numeroina - marraskuu

Jos tämä on ensimmäinen näkemäsi velka numeroina -katsaus et ehkä saavuta täydellistä kuvaa tilanteesta. Paina sivun ylälaidasta Velka numeroina -nappia ja selaile aiempia katsauksia, vaikka aina vuoden 2013 huhtikuusta niin näet myös sen mitä on tapahtunut aiemmin.

Käydäänpä läpi tämän kuukauden velkasaldoa.

Edelleen nähtävissä on vauhdin olennainen hiljentyminen. Jos vertaa muutaman kuukauden takaisiin tilanteisiin kun asuntolaina ei vielä ollut laskelmissa mukana huomaa että velka lyhentyy satoja euroja vähemmän kuin aiemmin. Toisaalta kaikki menee aikatauluista edellä ja kuitenkin oikeaan suuntaan - kohti velattomuutta. Tämän vuoden lopussa opintolainan piti saavuttaa yhdellä lisälyhennyksellä 4500€ raja. Edellä ollaan ja reilusti, alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan nykyistä vastaava velkasaldo olisi ollut vuoden 2016 loppupuolella. Ja jokainen eletty kuukausi luo lisää etumatkaa useilla kuukausilla!

Kulutusluottojen pois maksaminen oli tosi suuri juttu. Opintolainan lyhennyserän nostaminen oli toinen suuri juttu. Nyt kun oikein pysähdyn pohtimaan asiaa niin pystyn tekemään aiemmin velkaan kuluneilla rahoilla paljon sellaista mitä en olisi vointu aiemmin tehdä. Uusimpina asioina kuluiksi tulevat vuokra sekä kouluun liittyvät menot. Koulumaksuihin ja -kirjoihin uppoaa rahaa mutta se on sen arvoista. Saan tietenkin jossain vaiheessa kirjat myytyä eteenpäin kun en niitä enää tarvitse ja siten osan rahoista takaisin. (Kirjoja en lainaa kirjastosta sillä tarvitsen niitä pidempään kuin mitä laina-ajat ovat sekä osittain niihin tulee paljon omia merkintöjä. Käytettyjä en ole vielä löytänyt mutta ostan ilman muuta ensisijaisesti niitä.)

Se miten tilanne tästä kehittyy on jännittävää. Ehdinkö saavuttaa velattomuuden edes opintolainan suhteen ennenkö teen uutta velkaa? Uusi mahdollinen velka olisi sitten nimenomaan opintolainaa jos nykyinen osa-aikaopiskelu muuttuukin täysipäiväiseksi. Siinä vaiheessa asuntolainan olisi suotavaa olla historiaa.

Löydän hirvittävästi sellaisia mielihyvän aiheita tästä koko matkastani. Tein niin kovan työn puskiessani sieltä alkuvaiheesta ylöspäin että huh. Tällä hetkellä kun peilaan taaksepäin niin vähän ihmettelenkin että mistä löysin välillä kaiken sen tarmon jolla tungin rahaa muihin menoihin suhteutettuna aivan hillittömiä määriä nimenomaan velan kuittaamiseen. Onneksi löysin ja onneksi tungin.
Koska nyt ei ole enää pakko. Nyt pärjään tämän korttitaloni kanssa varsin hyvin. Olosuhteet muuttuvat kyllä tosi paljon kun hartiavoimin tekee hetken urakkaa ja pinnistelee tavanomaista enemmän. Osoitin itselleni että pystyn helkkari vieköön koviinkin suorituksiin, tätä samaa olen nyt valinnoissani toteuttamassa muilla elämän osa-alueilla. Kun vain ajattelee että pystyy johonkin niin silloin se on mahdollista, hitto soikoon!

Joulukuussa olisi kiva tehdä suurempi lovi opintolainaan.

Suosittelukampanjoiden pimeä puoli

iosphere pitää presentaatiota

Heetkinen..!!

Huomasin juuri yhden epäkohdan kun sähköposti on laulanut viime aikoina erilaisiin suosittelukampanjoihin liittyen. Useat varmasti tietävät mistä on kyse kun puhutaan Hopottajista ja Buzzadorista.

Nykyaikaan tuotu tapa mainostaa tuotteita toimii siten että "suosittelijat" saavat usein ilmaiseksi tiettyjä tuotteita joiden käyttökokemuksia sitten jakavat eteenpäin. Somen käyttöön kannustetaan mahdollisimman laajan näkyvyyden aikaansaamiseksi.
Tämä on oikeastaan aika cool tapa mainostaa, itseä ei ainakaan haittaa. Käyttökokemukset kun eivät aina ole yltiöpositiivisia vaan suosittelijat voivat aivan rehellisesti kertoa mikä tuotteessa mättää jos mättää.

Näitä suosittelukampanjoita on kahdenlaisia; sellaisia joissa tuotenäytteitä saa itselle ilmaiseksi ja ainoa vaiva mikä tulee nähdä on kertoa niistä ja sitten raportoida kertomuksensa, esim. tuonne Hopottajiin tai Buzzadoriin.
Toisenlaiset kampanjat mahdollistavat kalliimpien tuotteiden testauksen siten että suosittelija saa arvokkaamman tavaran kaupan hintoja halvemmalla. Tämä alehinta toimii houkuttimena kampanjaan mukaan lähtemiselle. Sitä siis maksaa että saa mainostaa tutetta x.

Tuossakaan ei sinänsä ole mitään pahaa mutta helkkari, tuli vain mieleen että nämä tuotteiden valmistajayhtiöt ovat kyllä venkuloita! Nimittäin se mikä kuluttajalle on alehinta ei ole sitä valmistajalle. Eihän mitään tuotteita myydä kauppoihin siihen hintaan millä ne lähtevät kuluttajien matkaan, valmistajan hinta voi olla hyvin puoletkin siitä. Kun näiden suosittelukampanjoiden kautta hankkii näitä arvokkaita tuotteita edullisesti, oikeastaan maksaa valmistajalle ihan saman mitä se olisi saanut muutenkin. Kiitokseksi valmistaja saa roppakaupalla näkyvyyttä sekä somessa että kahvipöytäkeskusteluissa, sehän koko suosittelusysteemin idea onkin.

Itse olin jokin aika sitten hyvin vähällä osallistua parranajokoneen suosittelukampanjaan. Vanha kone toimii mutta on siinä pientä vikaa, pärjään kuitenkin. Tottakai ilmoitus mahdollisuudesta saada uusi päheä vekotin halvemmalla herätti kiinnostuksen. Kuitenkaan en halua olla ilmainen mainospostimies yhtiölle jolla kyllä on varaa ja mahdollisuuksia heittää suuriakin summia mainostamiseen.
Niinpä, mainostuskulut ja niihin budjetoidut rahat ovat yrityksissä jopa huikeita. Tuntuu aika pieneltä että laittaisi muutaman sata tuotetta ilmaiseen jakoon saaden näin aikaan laajalevikkisen tuoteinfon ja -käyttökokemuksen.

Ovatko lukijat mukana näissä suosittelukampanjoissa? Minkälaisia ajatuksia kampanjakokemukset ovat herättänee? Oletteko maksaneet päästäksenne käsiksi tuotteisiin?

Sain vakituisen työpaikan!

Iosphere sai työtarjouksen.

Sillä lailla. Joskus pari-kolme kuukautta sitten laitoin työhakemuksen vetämään. En edes oikein tiedä miksi, työpaikkailmoitus kai herätti jonkunlaisen mielenkiinnon uutta kohtaan.

Hakemani työ on samalta alalta kuin mitä nykyinen työnikin on mutta aivan erityyppistä siinä mielessä että se fokusoituu sellaiseen työkenttään mitä on nykyisessä työssäni vain murto-osa. Vaihteluna erittäin piristävä ajatus. Oppisi syvällisesti uudenlaisen erikoisalan.

Ongelmana työhakemuksien tekemisessä on se että minulla on jo vakituinen työsuhde. Sekä lisähommat joihin olen enemmän ja vähemmän sitoutunut. Miksi laittaa hakemusta jos kaikki on jo hyvin? No joo, tietysti varasuunnitelmia tarvitaan, mitä sitten tekisi jos en pääsekään kouluun jne...

Hakemuksen jättämisen jälkeen, hakuajan umpeuduttua meni jonkun aikaa, sain kutsun työhaastatteluun. Kerroin haastattelussa elämäntilanteestani ja että en välttämättä ole edes soveltuva haettuun työhön työaikamieltymysteni ja muiden kuvioideni vuoksi. "Ei hätää, aina voidaan järjestellä jotain" oli vastaus, tai ainakin jotain sinne päin. Haastattelu meni kivasti, olin yllättävän rento vaikka en vielä tähän ikään mennessä ole varsinaisessa työhaastattelussa ollutkaan kuin kerran aiemmin. Naamaani olen käynyt näyttämässä eri paikoissa mutta virallisissa haastatteluissa en ole joutunut ramppaamaan.

Nyt sitten tuli tieto että "Onneksi olkoon, sinut on valittu työntekijäksi!". Aha.. Enpä osannut odottaa koska olin itse sanonut että haluaisin vähän toisentyyppistä työaikaa mitä he tarjoavat. Ilmeisesti ammatillinen osaamiseni oli vakuuttanut valitsijat ja työaikoihin liittyvät asiat ovat sivuseikka ja järjesteltävissä.

Nyt täytyy hetki sulatella ja miettiä asiaa. Vaihtaako nykyinen miellyttävä työ mahdollisesti vähintään yhtä miellyttävään? Voisiko sitä saada hetkeksi vaikka virkavapaata ja kävisi kokeilemassa osaamistaan uudessa ympäristössä? Täytyy vielä selvitellä myös palkkaukseen ja muihin etuihin liittyvät seikat ennen päätöksen tekemistä. Ehkä innostun ja varmistun osaamisestani niin että haen muihinkin paikkoihin varasuunnitelmana opiskelujen alkamisen venymisen varalle.. Tässä on nyt käsillä tällainen positiivinen ongelma.

Muutto

Tämän piti olla ajastettuna ilmestymään eilen mutta olinkin möhlinyt sen viikon päähän, hups..

iosphere vaihtaa maisemaa

Tapetilla ollut muuttaminen on yksi osa kokonaisuutta jonka nimi on enemmän tai vähemmän Velin elämän täydellinen uudistaminen. Sillä lailla kevyt lähtökohta, heh.. Mutta näin se vain on, kaikki tuntuu menevän uusiksi. Prosessi on osaltaan varmaan alkanut jo kauan sitten ja myös tämä talousremontti on yksi olennainen osa-alue kokonaiskuvaa. Massiivisia muutoksia en voisi kantavasti tehdä jos kuukaudessa olisi sadoilla euroilla luottojen ja velkojen kuukausieriä maksettavana.

Muutan virallisesti joulukuussa, käytännössä toivottavasti jo ainakin viikkoa aiemmin. Se on fakta nro 1. Fakta numero 2 on se että muuton jälkeen asumiskuluja menee kahdesta eri paikasta. Typerää, voisi joku sanoa. Puhtaasti rahaa ajatellen se ehkä onkin niin. Peruslämmöllä olevasta talosta ei tietysti tule niin paljon käyttökustannuksia kuin täysin asutetusta mutta kuitenkin kulut tulevat kasvamaan vuokran myötä enemmän mitä ne pienenevät nykyisen talon käyttökustannuksien alentumisesta.

Aiemminkin olen käsitellyt sitä että joskus ihmisen toimintaa ei voida perustella puhtaasti järjellä ja/tai matematiikalla. Näin on nytkin. Koska koko elämäni tulee menemään melko lailla uusiksi, täytyy näitä asioita käsitellä kokonaisuutena. Yksittäisiksi irroitetut asiat kuten tämän muuttaminen vääristävät perspektiiviä kun järkeistettävänä on vain tietty pala kakusta. Tätä eivät varmaan kaikki ymmärrä, koska pelkästään velkojen maksun järjestystäkään kaikki eivät ole ymmärtäneet. Siis sitä että maksaa suurempikorkoista mutta pienempisaldoista enemmän pois. En tietysti oletakaan että kaikki ymmärtäisivät toiminnan vaikuttimina olevia tunneskaaloja sillä ne ovat omiani ja niitä on mahdoton täydellisesti sanoiksi pukea.

Jaarittelu sikseen. Miksi muutan? Koska lähitulevaisuudessa (=kahden vuoden sisällä) muutan paikkakuntaa. Se, miksi muutan nyt kaupungin sisällä liittyy moneen asiaan joista yksi on se että valmistaudun lopulliseen muuttamiseen. Väliaikaisratkaisuna muutto on erittäin hyvä, siis todellakin erittäin hyvä tapa valmistautua siihen miten monta tulevaa vuottani tulee menemään. Lähinnä tarkoittaen asumisen erilaisuutta. Omakotitalosta pieneen vuokra-asuntoon siirtymisessä on paljon sekä hyviä että huonoja muutoksia. Saanpahan totutella.
Miksi muutan enkä myy taloa ensin? Tätä en pysty perustelemaan oikeastaan muuten kuin että tunnen itseni sen verran hyvin että en pääse irtautumaan talosta ellen itse muuta siitä pois. Kun olen muuttanut joudun kohtaamaan kaiken sen epämiellyttävän mitä myymisprosessia kohtaan tunnen. En saa sitä käyntiin niin kauan kuin vielä asun tässä. Ehkä joku ymmärtää, ehkä ei. Ei sen väliä kuitenkaan.

Puhun lähitulevaisuudesta tässä kontekstissa kahden vuoden säteellä. Se on aika laaja aikaraami mutta tarpeellinen. Tähän nyt taas liittyy monen monta tekijää, erityisesti työhön liittyvien asioiden puitteissa. Myös alkava opiskelu liittyy tähän. Nyt käynnistyvät opinnot ovat starttina varsinaisiin opintoihin joihin pyrin. Olen sitouttanut itseni melko mittavaan urakkaan, vähän hirvittää mutta enää ei voi perääntyä. Opiskeluista ei tässä kohtaa ehkä enempää tarvi kertoa. Käyn työn ohessa koulua ainakin ensi kesään saakka. Jatkossa ehkä kokopäiväisesti sitten. Monta muuttujaa vielä sen suhteen, liian aikaista tietää ja sanoa.

Muuttamiseen liittyy potentiaalisia negatiivisia tekijöitä. Talo menee myyntiin mutta miten pitkään se on markkinoilla? Mitä jos se ei mene millään kaupaksi? Mistä rahat loputtomilta tuntuvien kuukausien kahden asunnon loukkuun? Niin, tosiaan. Sitä pitääkin sitten miettiä. Toistaiseksi jatkan asuntolainan lyhentämistä mutta tiukan paikan tullen sen voi aina laittaa pelkille koroille. Tätä haluan kuitenkin välttää. Onhan tässä kuitenkin totuttu aika tiukan linjan vetoon että eiköhän sitä jotenkin pärjätä.
Talo voi tietysti mennä nopeastikin kaupaksi jolloin tilanne selkiintyy huomattavasti mitä rahana tulee. Pidän kuitenkin todennäköisenä että ennen kaupungin vaihtamista talo on myyty.

En ole siis muuttamassa pelkästään sen vuoksi että pääsisin veloista eroon vaan sen vuoksi että tulen vaihtamaan kaupunkia ja toivottavasti löytämään itseni sellaisesta elämäntilanteesta (=opiskelija) jolloin asuntolainan hoitaminen on mahdotonta tai ainakin vaikeaa.

Tätä koko elämäni uudelleen järjestämistä availen jatkossa sitä mukaa kun sopivaksi koen.

Marraskuun tavoitteet

Kuva: iosphere

 Tuntuisi lähtevän taas uuteen nousuun yleinen jaksaminen, kuumottavimmat kiireet alkavat väistyä töiden saralla ja viime päivinä olen saanut nukuttua univelkaakin vähän pienemmäksi. Laitetaan kuukauden tavoitteita taasen ilmoille.

1. Kulutusvapaita päiviä vähintään 10.
Tämä on odotettu tavoite. Marraskuu on kuitenkin poikkeuksellinen sillä koko vuoden kestävä kulutusvapaiden päivien laskeminen ja havainnointi sai ideansa viime vuonna. Vuosittain vietettävää Älä Osta Mitään -päivää vietetään marraskuussa, tarkempi päivä tänä vuonna 28.11. Yhden päivän ostovapaaseen on helppo yhtyä esim. eri some-kanavissa todennäköisesti tänäkin vuonna leviävien kannustusten innostamana. Suurin osa meistä kuitenkin sivuuttaa idean päivän takana tai ainakin unohtaa sen kohtapian. Jatkan tässäkin kuussa tarkkailua siitä miten paljon kulutusvapaita päiviä saan aikaiseksi. Älä Osta Mitään -päivästä tulee oma postauksensa sitten loppukuusta.

2. Muuttorumba.
Ensi kuun vaihteessa se sitten tapahtuu. Muutto. On mahdollista että saan avaimet jo tämän kuun puolella ja se olisikin loistojuttu. Entiseen verrattuna pieneen asuntoon muuttaminen tarkoittaa kompromissien tekemistä tavaran määrässä. Luopumista on harrastettu jo viikkoja; aina kun lähden kotoa johonkin vien mukana tavaraa joka päätyy joko roskikseen tai kierrätyspisteeseen.
Kirjoitan tarkemmin muuttojutuista siinä vaiheessa kun on kaksi kotia joiden välissä seilataan. Mietinnässä josko kuitenkin voisi tehdä rahaakin edes jollakin käyttökelpoisella kamalla...

Noin. Lisää en tavoitteita aseta. Mitä raha-asioihin tulee, aion tehdä edes pienen lisälyhennyksen opintolainaan tässä kuussa. Toisaalta ajattelin niin kuukausi sittenkin enkä sitten lyhentänytkään ylimääräistä.
Huomenna avaan vähän miksi ylipäänsä muutan ja mitä ajatuksia se on herättänyt, mitä seurauksia siitä voi olla jne.