Lokakuun katsaus

Lokakuu meni. Huh mitä vuoristorataa.

Tavoitteet täyttyivät seuraavasti:

1. Kulutusvapaita päiviä vähintään 10.
Näitä kertyi suhteellisen iisisti 12. Keskiarvossa suunnilleen mennään


2. Opettele sanomaan EI.
Pääsin sanomaan ei pariinkin otteeseen. Kuukauden ajan olen ollut niin kiireinen että on kieltämättä tullut tunne että nyt on haukattu liian suuria palasia mutusteltavaksi. Aivan loppukuuta kohden aloin jopa toivomaan että tulisin kipeäksi tai että muuten saisi peruutettua luvattuja hommia.
Järkyttävä paineen tuntu töiden saralla alkaa onneksi helpottamaan ja apua tilanteeseen on mietitty. Lisätöiden suhteen on alettu miettimään jos saisin jakaa työmäärää lisäväen kesken.
En lupaudu enää mihinkään mikä ei ole välttämätöntä. Koulu alkaa ensi viikolla täydellä teholla ja on taas yksi stressitekijä vaikka mielekästä ja vapaaehtoista toki onkin.
Priorisointia ja karsimista, siinä loppuvuodelle kantavaa teemaa.

3. Antaa elämän soljua raiteillaan.
Vuoristorataa tosiaan ollut. Erittäin hektistä. Työhon liittyen ehkä liiankin, ei tällaista menoa halua tai jaksakaan määräänsä enempää. Nyt alkaa olla mitta täynnä kun kroppakin reagoi huomattavasti tavanomaista enemmän kiireeseen ja "tulospaineeseen". Tulospaine siksi heittomerkeissä että ihan kirjaimellisesti asia ei niin ole mutta kuitenkin oman työn panos on tärkeä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi näin niin kuin työn puolesta.
Vapaa-ajan tarpeen lisääntyminen johtuu siitä että olen alkanut tapailemaan muitakin kuin työ- ja lapsuuden kavereita. Kivaa vaihtelua yksin vietettyihin aikoihin verrattuna.
Muuttamiskuviot alkavat hahmottua. Ensi viikon aikana tiedän tarkemmin ajankohtaa milloin muutan ja myös nykyisen kämpän myymiseen liittyen saattaa jotakin nytkähtää liikkeelle ensi viikolla. Saa pitää peukkuja! Tällä hetkellä ei ole voimavaroja miettiä myymiseen liittyviä asioita mutta yksi vaihtehto tuli niin lähelle että se täytyy kyllä tsekata.
Nyt on menty pari kuukautta suurella vaihteella. Osin haluan vaihteen pitää päällä mutta mielenterveyden ja ihan fyysisen jaksamisen vuoksi nyt voisi tulla sellainen tasaisempi vaihe seuraavaksi.

Marraskuun tavoitteet sanoitan alkuviikosta. Lähden viettämään viikonloppua muualle ja se menee nyt etusijalle.


Raha-asioista sen verran että kuukausi sitten ajattelin että lainoihin tekisin lisälyhennyksiä jos en muuta "ylimääräisillä" rahoilla keksi. No enhän tehnytkään mitään ylim. lyhennyksiä. Enkä kyllä varmaan tee marraskuussakaan mutta siitä lisää sitten kun palaan seuraavan kerran kirjoittamaan.

Veli haluaa

Kuva: iosphere

 Haluan monenlaista. Haluamisen synnyinsija voi olla tarve mutta usein ne ovat mielitekoja. Pidin jossain kohtaa listaa sellaisista asioista joita haluan. Usein kuitenkin lista jää joko tosi lyhyeksi tai sitten kasvaa mahdottoman pitkäksi. Lyhyeksi se jää sellaisina hetkinä kun ajatusmaailma lähtee sieltä missä "Minä en voi haluta tällaisia asioita, onhan kaikki kuitenkin aivan hyvin". Pitkä lista tulee silloin kun "En kertakaikkiaan kestä ilman sitä ja sitä asiaa!".

Uusin halulistaan vaikuttava tekijä on muuttamiseen liittyvä. Kun joka päivä käyn jotain tavaroita läpi ja vien niitä kierrätykseen tai roskiin, mietin myös esim. huonekalujen kohdalla haluanko tai viitsinkö niitä enää kantaa seuraavaan paikkaan.

Sänky jota olen pitänyt hyvänä taitaakin olla uutta patjaa vailla. Sain käytännössä uudet rungot joitain kuukausia sitten joten niitä en tarvi. Patja ja petari kuitenkin ovat alkaneet tuntua häiritsevän kovilta. Nukun kyljelläni ja on ilkeä tunne kun tuntee käsivarren puutuvan hetken makaamisesta. Tyynyt ovat ihan susia ja joka aamu niska-hartia-alue on jäykkänä ja vähän kipeänä. Tyynyjen uusiminen nyt ei maksa mutta tuplasängyn patja + petari = €€€.

Sohvista taisin mainitakin jossain aiemmassa postauksessa. Nämäkin alkaa olla loppuu käytetty. "Omassa" sohvassa on selkeä painauma ja se ottaa selkään jos makoilee ja määrittelee paikan missä tulee istua, muuten istuma-asento tuntuu vinolta jos puoli peffaa on siellä painaumassa ja toinen puoli korkeammalla. Muksun käyttämä sohva on siivousyrityksistä huolimatta niin täynnä kaikenlaista tahraa ja läikkää että siitä ei enää siistiä saa. Sillä kangassohvalla on ikää kymmenen vuotta ja sohvan pehmusteet ovat olleet jo kauan aika epätasaisia. Kivan näköinen se olisi mutta.. Mukavuuskerrointa tarvitaan tähän huonekaluun kyllä. Sohvat ovat L-mallisesti olkkarissa, olen unelmoinut siitä täydellisestä kulmasohvasta jo pitkään! Uusi sohva = €€€!

Samanlainen uusimishalu koskettaa monia pienempiä ja/tai edullisempiakin asioita kuten leivänpaahdinta, kahvinkeitintä, valaisimia, kirjahyllyä.. Lopputuloksena reilusti rahanmenoa jos heikolla hetkellä kaupoille lähden.

Todennäköisesti kyseessä on jonkunlainen uuden alun ajatus. Aloitus puhtaalta pöydältä, jossa ei ole juuri mitään vanhasta muistuttavaa. Koska tunnen itseni tiedän että tulee olemaan kova pala yrittää laittaa tunteita (uuden alun tarve, asioiden korvaaminen) ja järkeä (tavaroiden käyttökelpoisuus, kierrätysideologia, rahan käyttö) sopuun keskenään. Vanha elämäni alkaa vain olla auttamattomasti, no, vanhaa ja taakse jäävää, niin paljon tapahtuu ja tulee muuttumaan.

Pyrkimys on nyt ollut se että joka ikinen kerta kun lähden kotoa, lähtee mukanani tavaraa pois. Mitä enemmän pengon, sen enemmän tajuan miten paljon kaikkea onkaan kertynyt. Urakka ei tunnu kuitenkaan toivottomalta sillä kiire ei ole. Rauhassa hyvä tulee. Kiirettä en kyllä kestäisi muuttamisen ja tavaran karsimisen suhteen sillä jo muutenkin on enemmän kuin tarpeeksi tekemistä. Täytyy muistutella koko ajan itselle että "parin viikon päästä helpottaa, parin viikon päästä helpottaa...". Tuo pari viikkoa tietysti liukuu eteenpäin koko ajan.

Nyt pitäisi vielä kestää tätä silkkaa haluamista jonkun tovin. Voisin tehdä kartoittavia kierroksia huonekaluliikkeissä ja tutkiskella isojen huonekalujen uusimisen kokonaissummaa, se varmaan tuo vähän jäitä hattuun.

Säästötilanne - lokakuu

Laitetaan tuore tilanne säästöihin liittyen.

Onneksi säästöpuoli nytkähtelee eteenpäin vaikka velkapuolelle en nyt suuria muutoksia voinutkaan tehdä. Vuoden tavoitteeseen päästään hienosti jos ja kun tätä tahtia saan jätettyä rahaa turvan puolelle.
Nordnetin säästötili ei ihan yltänyt nelinumeroiseen lukuun mutta kohta, kohta.. 52 viikon säästöhaasteen summat ovat enää hyvin pieniä kun lähestytään vuoden loppua eivätkä ne kartuta säästötiliä ollenkaan niin nopeasti kuin alkuvuodesta. Niitähän en ole hetkeen siirtänyt enää salkun puolelle kun sinne tuli tuo tuhat euroa täyteen. Salkun arvo heilahtelee, tällä hetkellä näyttäisi olevan pakkasen puolella.
S-pankin rahasto on elänyt, sinne meni jonkun verran lisää rahaa viime kuusta mutta siinä on myös arvonnousua pikkaisen.

Säästämiseen liittyvät siirrot on aika pitkälle automatisoitu eikä niistä tarvitse itse juuri huolehtia. Se miten paljon peruspalkasta siirrän vaihtelee tilanteen mukaan. Nyt on lisätyön tilillä taas useampi satanen odottelemassa käyttöä, jos muutan jo marraskuussa niin siihen tulee uppoamaan rahaa. Todennäköisesti kuitenkin panostan ensi vuonna enemmän säästämiseen kuin lainanmaksuun muuttuvan elämäntilanteen vuoksi.

Toivottavasti tämä kiire alkaisi hellittää jo pian, on aika paljon asioita kerrottavana ja mietteitä pohdiskeltavana. Blogin kautta on tullut niin paljon hyviä näkökulmia erilaisiin asioihin että jatkan kirjoittelua heti kun vain ehdin että pääsen taas omaakin tilannetta pohtimaan laajemmin.

Velka numeroina - lokakuu

Jos tämä on ensimmäinen näkemäsi velka numeroina -katsaus et ehkä saavuta täydellistä kuvaa tilanteesta. Paina sivun ylälaidasta Velka numeroina -nappia ja selaile aiempia katsauksia, vaikka aina vuoden 2013 huhtikuusta niin näet myös sen mitä on tapahtunut aiemmin.

Tässä kuussa mennään rauhallisesti mitä tulee velanmaksuun.

Nyt on siitä poikkeuksellinen kuukausi että lisälyhennyksiä ei tehty ollenkaan. Tarvitsen rahaa loppuvuoden aikana sellaisiin muutoksiin joiden en tiennyt ehkä ihan vielä olevan tulossa. Lupasin itselleni katsoa kaikki kortit näiden muutosten suhteen ja tässä sitä ollaan, mylläkän keskellä hämmentyneenä.

Suurin taloudellinen syy lisälyhennysten tekemättömyydelle on se että toivon mukaan kahden viikon kuluttua pääsen aloittamaan muuttoa huomattavasti nykyistä pienempään vuokrakämppään. Tarvitsen siis vuokrarahat ja ne tulevat nyt lainanlyhennysrahoista.

Olen aloittanut tavaran karsimisen jo hyvissä ajoin. Talo on kuin syysmyrskyn jäljiltä kun siellä täällä on laatikoita ja lajittelukasoja. Kirpputorille en ehdi tai jaksa tavaraa viedä joten kierrätys ja hyväntekeväisyys lienevät ykkösvaihtoehdot. Lisäksi laitan nyt ihan roskikseen kaiken sen rikkinäisen tai muuten turhan tavaran jota jo vuosia olen säästänyt ihan vain sen vuoksi että joku voi joskus tarvita sitä johonkin. Kun ei ole tarvinnut. Aiemminkin olen kertonut että monen asian kohdalla meikäläinen on se ketjun viimeinen käyttäjä. Muiden romut ovat saaneet uuden elämän omassa käytössä mutta harva niitä enää kelpuuttaisi.

Muutto tarkoittaa kohdallani sitä että saan suurehkon uuden menoerän joka tulee olemaan kuukausittainen. Nykyinen talo menee tietysti myyntiin heti kun olen tästä pois päässyt. Nykytilanteessa myyntiajat ovat kuitenkin pitkät, erityisesti tällaisissa vanhoissa remppaa vaativissa kohteissa. Katson miten helppoa tai hankalaa on elää jatkaen asuntolainan maksua samalla kun maksaa vuokraa toisesta. Pois muuttaessa nykyisen talon ylläpitokustannukset erityisesti lämmityksen osalta tippuvat paljon, talvikuukausina tämä voi tarkoittaa 150€/kk tai enemmänkin kun tupaa pidetään ihan peruslämmöllä ja käydään takkaa polttamassa silloin tällöin. Jos tuntuu hankalalta niin laitan lainan juoksemaan koroille.

Tässä avasin asumiseen liittyviä muutoksia mitä on tulossa. Näiden kuvioiden ratkeaminen tietysti toivottavasti johtaa siihen että asuntolaina saadaan nollattua ja jos vielä oikein hyvin käy niin jää ylimääräistäkin jolla maksetaan opintolaina pois. Kristallipallosta katsottaessa velkaa todennäköisesti kuitenkin tulee otettua lisää, erityisesti opintolainan muodossa. Olisi kiva jos edellinen opintolaina näyttäisi siinä vaiheessa nollaa.

Muutoksia

Kuva: iosphere

Koska en ehdi moneen päivään koneen äärelle niin käytän tähän väliin tilaisuuden hyödykseni ja vähän avaan sitä miksi postaustahti on hiljentynyt.

Tämä blogi ja kirjoittamani aihepiirit eivät missään nimessä ole vähemmän tärkeitä nyt kuin aiemmin. Se on ehkä ensimmäinen ja tärkein pointti.

Joskus elämä tapahtuu rytinällä. Life happens, kuten sanotaan.

En ole uskaltanut hirveästi mainita mitä kaikkea on tapahtumassa, ihan siitä syystä jos asiat vielä peruuntuisivat tai muuten muuttuisivat. Ja voivathan ne toki muuttuakin, ei sen puoleen.

Ajankäyttöni on saanut uudenlaisen jaottelun syksyn aikana. Toisaalta ajan kaikkia niitä projekteja eteenpäin joita täälläkin olen puinut, toisaalta se on vain pieni osa kokonaisuutta joka muodostaa arkeni. Ja siinä blogimaailman tavoittamattomassa olevassa arkielossani kuplii. Paljon.

Kuvassa mies lukee kirjapinon äärellä. Pidän noista iospheren kuvista koska niistä löytyy oikeastaan tilanteeseen kuin tilanteeseen soveltuva piirros (on varmaan tullut selväksi että tykkään käyttää noita, heh). Oma tilanne on se että lukemisen olen aloittanut minäkin. Olen palannut koulun penkille, tämä tapahtuu oman työn lisäksi ja iltapainotteisesti. Tarkemmin en nyt tuota ala avaamaan, ainakaan vielä.

Lisätyökuviot vievät tosi paljon aikaa tällä hetkellä, vieläkään ei ole ihan selvää miten suurta osaa se tulee näyttelemään. Viikko viikolta kuitenkin tiedän paremmin.

Asumisasiat ovat murroksessa. Tiedän tällä hetkellä vain sen että tämän vuoden puolella tulen muuttamaan. Tämä on aiheena blogin teemoihin kiinteästi liittyvä ja ansaitsee palstatilaa jahka jotakin konkreettista tapahtuu. Asia on vienyt positiivisella tavalla aikaa ja tämäkin siis ollut pois blogin naputtelusta.

Myös muussa henkilökohtaisessa elämässä on kaikenlaista jännää menossa.

Koska yritän välttää tarpeetonta stressiä, on tämä blogi jäänyt kakkossijalle enkä ole yrittänyt pakottaa tekstiä. Luonnoksissa on edelleen paljon materiaalia joita työstää, väkisin ei kuitenkaan hyvää koskaan tule. Jos on mahdollista, palaan nopeastikin linjoille mutta voi olla että vasta reilun viikon kuluttua jolloin kuukauden velka- ja säästölistaukset ovat valmiita.

No nyt se meni rikki!

Kuva iosphere

Ei ole puhelin joka kosahti, vaikka kuvasta niin voisi päätellä.

Meni nimittäin se legendaarinen pesukone hajalle että poks. Astianpesukone, jos tarkkoja ollaan.

Mietin ensin että olkoon, en tarvitse pesukonetta, tiskaan ilman muuta käsin kuten aina ennenkin kun vuokrakämpissä olen asunut. Onhan keittiössä pois käytöstä oleva arkkupakastinkin jota ei edes uskaltaisi laittaa päälle enää, mitä siinä nyt haittaisi jos olisi toinenkin vempele rikkinäisenä.

Kuitenkin, on tuo hyvä olla olemassa. Siispä nettikauppoja selaamaan. Ensimmäinen kauppa ei halunnut toimia, selaus töksähteli. Toisen kaupan halpa kone sai kivan 50€ kuljetusmaksun ostoskorin loppuvalikoissa ja koska tätä en halunnut maksaa, jätin kaupat tekemättä. Kolmas kauppa oli sitten se minne valinta lopuksi osui. Halpa kone (sivun mukaan varastossa vain 1 jäljellä !), kymmeniä suopeita arvosteluita, kuljetusmaksu 15€.

Uusi astianpesukone kuljetuksineen 305€. Ei paha. Koneen statseissa oli määritelty desibelitasot ja voi vitsit että odotan sitä kokemusta että astianpesukone ei huuda kuin hävittäjäkoneen moottorit!

Blogia ajatellen tärkein juttu lienee se että miten maksoin vempeleen. Vaihtoehtona osamaksu (maksa 31.12.2014) tietysti on tehty houkuttavaksi. Mutta enpä valinnut sitä! En myöskään maksanut heti käyttäen "pesukonerahastoani". Koska tälle vuodelle pitää saada tietty summa säästettyä en vain kertakaikkiaan raaskinut sieltä ottaa. Maksoin maksuaikakortilla. Järkeilin että koska tilipäivään on enää reilu viikko, maksan kortin balanssin nollille heti palkan tullen. Kortilla maksaessa keräsin samalla etupisteitä joita joskus johonkin käyttää. Palkasta pystyn muun budjetin kärsimättä maksaa tuon koneen pois, ehkä pitää nipistää joko ylimääräisestä lainanlyhennyksestä tai jostain.. Pitää vähän laskeskella.

Upea tunne on se että vaikka tällainen menoerä tuli, en joutunut turvautumaan tällaisia varten säästettyihin rahoihin vaan selviän ilmankin! Kertoo itselleni siitä että hyvää turvamarginaalia tuloihin ja menoihin on muodostunut. Tuo tulee toki siitä että jo nyt viimeksi lainoja maksettaessa niihin meni satoja euroja vähemmän kuin aiemmin, tuota samaa erotusta tulee nyt sitten pesukone edustamaan.

Lokakuun tavoitteet

Kuva: iosphere

Vuoden viimeinen neljännes alkaa, nostakaapa jalkaa!

Kuukaudelle asetan pari tavoitetta. Yksinkertaisia mutta tarpeellisia tähän hetkeen.

1. Kulutusvapaita päiviä vähintään 10.
Tällä hetkellä tilanne on se että päästäkseni 120 päivän vuositavoitteeseen tarvitsen loppuvuoden kuukausilta keskimäärin 12 päivää / kuukausi. Joulukuun pyhäpäivät tekevät helposti sen että vaikka nyt ja marraskuussa tulisi 10 kulutusvapaata päivää, voin päästä silti maaliin tämän tavoitteen suhteen.

2. Opettele sanomaan EI.
Osa syyskuun kiireestä tai sen tunnusta syntyi kun sain tarjouksia työkeikoista, joihin ensin suostuin vaikka en olisi halunnut ja jotka jouduin myöhemmin perumaan. Kaikkeen ei tarvitse suostua! On pakko osata kieltäytyä, varsinkin sellaisesta joka ei ole vähintään "Loistavaa!"-listalla. Karsimista, karsimista. Sillä lailla aurinko pääsee paistamaan kivoille pienille versoille joista voi joskus kasvaa järjettömän suuria, hedelmää kantavia puita.

3. Antaa elämän soljua raiteillaan.
Syyskuussa hämmensin elämäni soppaa aika monella saralla. Niin taloudellisia, ihmissuhteisiin kuin muuhunkin vapaa-aikaan liittyviä  vetoja, osin extremejäkin, tuli tehtyä. Nyt on hyvää aikaa antaa näiden hämmennyksien antaa asettua. Jutun kuvassa mies juoksee oravanpyörässä mutta tekee sen tietoisesti ja hymy huulilla. Se on osuva kuva ja näin itsenikin tulisi suhtautua tulevaan kuukauteen. Mitään ihmeempiä ei tarvitse tapahtua, kunhan mennään tehtyjen suunnitelmien mukaan. Yleensä tällainen tietty suunnittelemattomuus ja avoimuus on mahdollistanut suuriakin juttuja ja nyt viime kuussa alulle pistetyt muutokset saavat itää rauhassa.

Rahaa varmaan taas kuukauden aikana tulee ja sitten pitäisi yrittää pysyä kärryillä mihin ne menevät. Lisäpotkua lainanlyhennyksiin nyt ainakin. Katsellaan.

Syyskuun katsaus

Kuva: iosphere

Aika katsoa syyskuun kulkua.
Kuukauden tavoitteet onnistuivat seuraavasti:

1. Kulutusvapaita päiviä vähintään 10.
Tämä tuntui taas tässä kuussa vaikealta. Olin niin paljon menossa että useana päivänä ostin esim. sämpylän pikalounaaksi enkä muuta. Sain kuitenkin puserrettua lähemmäs vuositavoitetta saamalla kasaan 11 rahavapaata päivää.


2. Kodin parannuspuuhien hintatietoisuus.
Jokainen käytetty sentti on tiedossa. Kovin paljon rahaa en ole saanut kulumaan, en kyllä katon maalausta kummempaa olekaan vielä tehnyt.


3. Lisätyöt jälleen suurennuslasin alle.
Oman työn lisäksi olen viettänyt tosi paljon aikaa kakkostyön kuvioissa, aivan kuten olikin tiedossa. Syyskuusta poikkeuksellisen teki se että istuin työnteon lisäksi suunnittelupalavereissa ja sen sellaisissa. Tuo kakkostyö tulee haukkaamaan jatkossa suurimman osan siitä mitä lisätöitä teen, siitä ei ole epäilystäkään. Vielä kuitenkin jatkan esim. opetushommia pienellä työpanoksella sekä muita, kertaluontoisempia sivutyökeikkoja. Nämä kuitenkin saavat jäädä juurikin satunnaisiksi, yritetään jättää stressikerroin mahdollisimman pieneksi ettei mukavuus muutu ahdistukseksi. 

Muuta:
Syyskuuta väritti aivan uskomaton kiire. Kuukausi solahti ohi tuplat niin nopeasti kuin mitä yleensä aika kuluu. Kaikki ylimääräinen ajatusprosessi on jäänyt syystäkin vähemmälle ja monesta asiasta (kuten tästä blogista) on ollut pakko karsia. En ole kuitenkaan väsynyt. Olisin jos en olisi karsinut. Paukkuja ei ehkä vieläkään ole miettiä syntyjä syviä, kunhan yritetään mennä positiivisella automaattiasetuksella niin hyvä.

Lokakuun tavoitteet tulevat kohta perästä.