Näkökulmia lisätyöstä

Pyörittelin mielessäni ajatuksia liittyen lisätyön tekemiseen. Kaiken sellaisen lisätyön, mikä tuo lisää rahavirtaa talouteen, on se sitten kirpparipöydän pitämistä tai netin kauppapaikoilla myymistä, tai kirjaimellisesti työn tekemistä.

Itse voisin lähestyä muutamasta eri vinkkelistä aihetta Lisätyö ja minä.

1. Teen monenlaista lisätyötä, koska taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi kuukausipalkattu työni ei ole riittävä. Tarvitsen lisää tuloa koska tilanteeni on ajautunut velan ottamisen tarpeeseen ja kykenemättömyyteen päästä eroon otetuista lainoista. Syy velkaantumiseen tässä on toissijainen, lisäksi yhtälössä vaikuttaa menojen minimointi monessa asiassa. Silti, tarvitsen ylimääräistä tuloa. Syitä tähän on useita, joista esimerkkinä:

• Asuminen
• Perheen pakolliset menot (lasten tarvikkeet, lääkkeet, ruoat, jne.)
• Vakuutukset
• Auton kulut (jotka tosin minimaaliset, helpolla päästy kun korjaaja lähisuvussa)
•  Taloudellisista takapakeista selviytyminen (esim. kodinkoneen rikkoutuminen)

Omasta kuukausipalkasta saamani raha riittää nykyisellään arjen pyörittämiseen kohtuullisella elintasolla. Tämä arjen pyörittäminen sisältää kuitenkin myös velkojen pyörittämisen, eikä talouden tilassa siten muutoksia pääse tapahtumaan, ehkä korkeintaan hitaasti huonompaan suuntaan.


2. Tekemäni lisätyöt ovat  ns. vapaaehtoisia ja tarjoavat siten irtioton sekä varsinaisesta työstäni että arkisesta elämästä. Lisätyöt tarjoavat jotakin sellaista mikä on aivan erilaista ja erityislaatuista muuhun elämääni nähden. Ainoastaan yksi keikkatyöpaikka on oman alani hommaa.
Vaikka teen ylimääräisiä töitä ne eivät kuormita työn lailla, lisäksi pystyn itse määrittelemään mitä ja milloin pystyn ja suostun tekemään. Tässä on tärkeää aiemminkin kirjoittamani työn määrän rajaus. On tarpeellista myös täysin vapaa vapaa-aika. Ensisijalle ihmisellä täytyy kuitenkin aina nousta oma perhe ja oman itsen hyvinvointi.

3. Lisätyöt tuovat itselle hyvää mieltä. Ne ovat vapaaehtoisia ja niistä saa onnistumisen kokemuksia. Kun pysyy kohtuudessa ne ovat ehkäpä jopa voimaannuttavia. Se että minulle soitetaan ja pyydetään auttamaan viestittää siitä että olen tarpeellinen ja haluttu. Tämä tapahtuu jossakin syvällä alitajunnassa, mutta näinhän se menee. Oikeassa työssäni en mieti kummempia kun työvuoro loppuu, mutta kaikkien lisätyökeikkojen jälkeen on hyvä mieli joka johtuu jostakin muusta kuin siitä että vuoro on ohi.


4. Taloudellisen tilanteen korjaamisen kannalta tärkeä huomio on se, että kaikki se aika mitä vietän tekemässä lisää rahaa, olen poissa käyttämästä sitä (yleensä johonkin turhaan). Kaikenlaiset impulsiiviset rahankäytön kanavat ovat minimissä kun olen kiireinen muiden asioiden parissa. Liika vapaa-aika (ainakin minulla) kehittää nopeasti tarpeen tehdä jotakin joka ei ole välttämätöntä ja johon kuluu rahaa (kauppojen / kirpputorien kiertely, elokuvissa käyminen, herkuttelu, ravintolassa käyminen jne.).


5. Jos lähtisin vertaamaan nykytilannetta ja sitä toivottavasti joskus tulevaa hetkeä kun olen velaton, pitäisin todennäköisenä että tekisin kaikkia muita paitsi oman alani lisätyötä edelleen. Lisätyöni tuo lisää rahaa, mutta onko tuo raha työnteon itseisarvo vai sittenkin välinearvo saavuttaakseni kohdassa 2 ja 3 kuvattuja asioita? Toisaalta, onko raha tuolloin edes välinearvo vai vain asia  joka tulee automaattisesti mukana lisätyön ollessa työtä eli jotakin sellaista jonka suorittaja saa siitä korvauksen?


Lisätyö on omalla kohdallani monitahoista. Jos muuhun lopputulokseen pohdinnoistani ei pääse, niin ainakin siihen.