Kuntoilun kustannukset 2

 Puolisen vuotta sitten kirjoitin kuntoilun kustannuksista jotka kohdallani asettuivat osapuilleen tasolle 20€/kk. Tämä sisälsi kuntosalin ja seuraharrastuksen sekä satunnaiset maksulliset "tsemppitreenit". Kevätkaudella en seuraharrastusta aikataulusyistä ole jatkanut joten se tiputti keskihintaa.

Vuodelle 2018 voisi laskea oikeastaan uuden hinnan sille liikunnalle/kuntoilulle mitä tulee harrastettua. Tilanteeni on tässäkin oikeastaan aika mainioksi muodostunut. Täytyy sanoa ensin että kaikki mitä teen ja saavutan, on pitkällisen prosessin tulosta eikä asioita vain tipahtele taivaista syliin odottamatta.

Smartum Liikuntaseteleitä minulla on käyttämättä 275€. Sen jälkeen kun ostin uimalippuja, olen kai johonkin käyttänyt osan koska en niitä löydä, mutta en kyllä muista mihin olen käyttänytkään. Perin merkillistä. Joka tapauksessa, määrä mikä seteleitä on käyttämättä on varsin kiitettävä erityisesti kun tälle vuodelle on tiedossa vielä lisääkin niitä. Setelit ovat Liikunta/Kulttuuri -versioita eli voisin niitä käyttää myös kulttuuripuolen huvituksiin yhtä lailla.

Uimalippuja on jäljellä kosolti. En ole (aikataulusyistä) käynyt uimassakaan niin paljon kuin aiemmin ja kertaviikkoisesta tahdista on selkeästi jääty. Tämä ei haittaa sillä lipuissa ei ole vanhenemispäivää. Mieluinen harrastus tuo uinti on joten kyllä ne ennen pitkää käyttöön tulevat. Tämän vuoden uintikäynnit nyt joka tapauksessa tulee noilla lipukkeilla kuitattua.

Kuntosalin maksoin alkuvuodesta, siihen kului rahaa 50€. Sen lisäksi että saan taas tämän kalenterivuoden käyttää hyvää perussalia, voin myös hakea vaihtelua toiselta, kaupalliselta kuntosalilta johon sain käyttöoikeuden ilmaiseksi koko vuodeksi. Ilmeisesti olin hoitanut asiani hyvin tietyssä asiassa ja lopputulemana saimme perheen kanssa tällaisen mahdollisuuden. Hyöty minulta ja puolisolta 400€/vuosi molemmilta, lapsi pääsee mukana ilmaiseksi muutoinkin. Koska mitään en voi menettää, käyn tuolla juuri sen verran kuin huvittaa ja loput vanhalla tutulla salilla. Keskihinta ei suuren suureksi jää kahdelle salille. Kaupallinen sali sijaitsee vielä lähempänä kotia kuin vanha sali.

Urheiluun tarvittaviin varusteisiin ei tänä vuonna kaiketi ole tiedossa rahallista panostamista juurikaan. Lisäansiopostauksissa olen kertonut miten säästän lahjakortteja tehdäkseni sitten isompaa tarvehankintaa. Ajatuksena on hankkia uutta kesätreenikampetta mutta ne tosiaan maksetaan lahjakorteilla joten ei niistäkään kukkaro laihdu liikoja.

Tavallisen kuntoilijan ei joka tapauksessakaan tulisi kompastua kuluihin. Perusliikunta on edullista, jopa ilmaista, eikä välinekikkailua tarvita useimmissa koko kansan lajeissa. Kävely, juoksu, uinti, sali jne ovat ilmaisia tai edullisia lajeja harrastaa ja niistä saa yhtä lailla terveyshyötyjä kuin lajeista joihin panostetaan taloudellisesti. Minulla on nyt tilanne että perusharrastamiseni on jo ennalta maksettu tai muuten ilmaista, mutta "liikuntavaluuttaa" olisi reippaasti mitä voisin käyttää. Seteleinä on tällä hetkellä 38€/kk jos aloittaisin säännöllisen tuhlaamisen toukokuusta loppuvuodeksi. Todennäköisesti seuraavan talvikauden laskettelukeikkoja tulee smartumeilla maksettua..?

Tämän hetken keskiarvo vuoden 2018 kuntoilun kustannuksista on noin 4€/kk. Tämä siis sellainen summa minkä maksan käteisellä. Tuosta ei paljon enää nipistämisen tarvetta kyllä ole.

Opiskelijan K-Plussa - 5% cashback!

Olin tänään siirtämässä K-Plussa -sivuilla säästössä olleita plussarahoja käyttöön (tästä myöhemmin lisää) ja näin jotakin itselle uutta. Välilehden nimeltä Opiskelijan K-Plussa!

Tämä tällainen on mennyt kyllä meikältä aivan täydellisesti ohi aiemmin. Miten niin opiskelijan plussa? Miksei sellaisesta ole kerrottu missään, koskaan, ikinä?

Lyhyestä virsi kaunis. Opiskelijana saa päivittäisostoksista 5% bonukset plussat cashbackina eli takaisin maksettavana rahana. Systeemi toimii kuten Plussa-raha muutenkin eli kortille latautuu käyttörahaa vitosen erissä ostoista riippuen. Alla lainaus oranssilta sivulta:

Olen aiemmin kritisoinut Plussa-järjestelmää huonoksi sen vihreään kilpailijaan verrattuna. Vitosen eriä ei minun talouteen kovinkaan useasti napsahtele. Tämä sen sijaan muuttaa asetelmaa erittäin suotuisasti Keskon suuntaan. Päivittäisostoksia ei tule tehtyä niin paljon että mitkään bonukset tai plussat suuria ovat (tiedän, nuo "lahjat" on jo leivottu hintoihin valmiiksi) mutta näin tulen saamaan suhteessa suuremman hyödyn plussapallosista.

Nyt kaikki korkeakouluopiskelijat hopi hopi hakemaan lisähyötyä tästä!

Oliko joku muu muuten tietoinen tästä?

Kuntoilun kustannukset

Mitä kuntoilusta kannattaa maksaa? Kuva täältä.

 Syksyn tullen yhä useammin joutuu toteamaan että ulkona on märkää, kalseaa, pimeää ja sinne ei suoraan sanottuna huvita mennä. Kesäajan ulkoilu on mahtavaa: luonto kutsuu luokseen ja onpa kaupunkien kaduillakin mukava kuljeksia. Askeleita tulee päivään reippaasti enemmän valoisampana vuodenaikana verrattuna pimeään vastaavaan. Ainakin minulla.

Salikausi starttaa monilla ja kuntosaleilla syys-lokakuu taitaa tammikuun ohella olla se ruuhkaisin ajanjakso. Erilaisia kursseja ja harrastusmahdollisuuksia on runsaasti tarjolla.

Omia kuntoilumahdollisuuksia kartoittaessa lähdin miettimään mikä olisi itselle A) mielekästä ja B) taloudellisesti mahdollista. Minulla on mahdollisuus erittäin halpaan kuntosaliin jossa on vuotuinen jäsenmaksu eikä kuukausittaisia veloituksia. Jäsenyydestä pääsee eroon jättämällä vuosimaksun maksamatta. Kaupalliset kuntosalit eroavat tarjonnassaan ja hinnassaan ollen ainakin omassa kaupungissani 20€-70€/kk. Halvempiin kuuluu ainoastaan kuntosali, kalleimpiin myös ryhmäliikuntatunnit. Oman salini vuosimaksu on muutaman kuukauden halpissalin hintainen ja ainakin toistaiseksi olen sen maksanut. Minulla olisi mahdollisuus käyttää koulun kuntosalia ilmaiseksi mutta se ei ole niin hyvä ja se on kauempana kuin sali jota olen käyttänyt. Mielelläni tuon noin 50€  maksan koko vuoden treeneistä.
Silloin tällöin on treeniä mukava tehdä jonkun toisen ohjauksessa, sitä saa itsestään enemmän irti kun joku muu antaa vähän henkistä piiskaa ja tsemppaa kovempaan suoritukseen. Käyn muutamia kertoja vuodessa tällaisissa tsemppitreeneissä kertamaksulla, maksun ollen noin 10€ kerta. Kokonaisuudessaan tähän kuluu noin 50€.

Muutaman vuoden tauon jälkeen halusin palata myös erään rakkaan harrastuksen pariin. Olen harrastanut ko. lajia yli kymmenen vuotta, välillä seurassa ja välillä omatoimisesti. Harrastus on mukavampaa porukalla ja urheiluseuran kautta harrastustilat ovat huomattavasti paremmat. Siispä tätä syksyä olen aloitellut seuraharrastuksen uudelleen aktivoimalla. Syksyn treenien (2xvko) maksut ovat 100€. Kirpaisee, mutta hyöty tulee olemaan suuri kun saa harrastuskavereiden kanssa treenata.

Yritys jonka kautta olen saanut mm. puhelinedun, mahdollisti tänä vuonna tykysetelien käytön. Sain työntekijäkohtaisen maksimimäärän eli 400€ arvosta liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Päätin ruokkia sisäistä vesipetoani ja hankin 50 kerran sarjalipun, joka yhdistettynä opiskelijuuden tuomaan edullisempaan hintaan maksoi ainoastaan 140€. Kertaviikkoinen uintireissu on vuoden ajan ilmainen, mikä kyllä lämmittää mieltä. Ja tykyetua jäi vielä reilusti talteen jotain muuta käyttöä varten.

Tällaisella järjestelyllä vuoden kuntoilun kustannukset kohdallani ovat ainoastaan 200€ (300€ jos jatkan seuraharrastusta kevätkaudellakin). Viikottainen harrastamiseen / aktiivisuuteen käytetty aika on suhteellisen kohdallaan kun ottaa vielä yleisen ulkoilun/kuntoilun huomioon, harrastevariaatiota on riittävästi ja budjetti (n. 25€/kk) on hallinnassa. Näillä mennään tähän syksyyn. Lapsen harrastuskuviot eivät tuohon päälle ole kuin korkeintaan saman verran, todennäköisesti jää vajaaksikin kun tämän syksyn osalta ei mielenkiintoa enää kalliiseen harrastukseen hänellä ollut.

240€ vuosisäästö ja 120€ vuositappio minuuteissa

Kuva täältä

Nettiä tarvimme kaikki. Vuosittain yhteydet kasvavat datamäärältään ja tuntuu että parin vuoden välein vanha liittymä käy riittämättömäksi, ainakin operaattoreiden myyjien puheiden mukaan.

Joulukuussa umpeutui määräaikainen sopimukseni nettiliittymästä. Maksoin kuukausittain 20€ liittymästä sekä langattomasta reitittimestä. Liittymästä oli joku kampanjahinta tuon kahden vuoden ajan niin että laitemaksua maksoin 4€ ja nettiä 16€. Kun laite oli maksettu nousi netin hinta samalla summalla joten kuukausittainen lasku pysyi saman suuruisena.

Olen kolmen vuoden ajan nauttinut puhelinedusta. Lisätyö jossa olen nykyään varsin paljon kiinni, enemmänkin kuin vain työntekijänä (tässä taas yksi asia joka vaatisi oman kirjoituksen) on mahdollistanut puhelinedun joka jatkuu edelleen. Kun kävin tämän liittymän asioissa puhelinoperaattorin liikeessä sain kuulla mahdollisuudesta jota selvittelin sitten enemmänkin. Liittymässä on rajaton datankäyttö joskin määritellyillä nopeusrajoitteilla. Minulle kerrottiin mahdollisuudesta jossa liittymästä on mahdollista ottaa toinen sim-kortti joka käyttää liittymän dataa. Pienellä kk-maksulla saisin siis kännykän lisäksi toisen mobiilidataa käyttävän laitteen. Myyjän puheita kuunneltuani vakuutuin että minun kannattaa toimia juuri näin. Vielä kun yrityksessä neuvoteltuani vihreä valo vilkkui, otin härkää sarvista.

Suljin omissa nimissäni olevan nettiliittymän. Otin työliittymästä sisarus-simin ja otin sen käyttöön. Elämä hymyili. Olin tehnyt 240€ vuosisäästön! Paitsi että vuorokauden kuluttua en enää pystynyt käyttämään nettiä puhelimella enkä tietokoneella. Liittymään on määritelty tietty nopeus tiettyyn datankäyttömäärään asti jonka jälkeen siirtonopeus laskee merkittävästi. Kotona olen aina ollut liittyneenä kodin wifiverkkoon ja datamäärät ovat työliittymässä olleet siksi kohtuulliset. Kotona kuitenkin jauhaa oma ja lapsen laite koko ajan liikkuvaa kuvaa ja muuta ja äkkiä tultiin siihen tilanteeseen että työliittymä oli yksinkertaisesti siirtomäärältään täynnä.

Uusi reissu liikkeeseen paljasti että vaikka sisarus-simin sai yrityssopimuksesta nätisti poistettua, yksityishenkilönä en enää nettiliittymää tuolla 20€ hinnalla saanutkaan. Halvin hinta mitä tarjosivat oli 29.90€. Nopea laskelma kertoi että tein päätöksilläni vuositappiota 120€.

Myyjä toi vielä tiskiin vaihtoehdon ottaa yrityksen nimiin nettiliittymän jonka sai lähes puoleen hintaan yksityishintaisesta. Nyt selvitellään yrityksen kanssa onko mahdollista saada puhelinedun lisäksi myös nettietu vai miten on järkevintä edetä. Huonoimmassa tilanteessa joudun maksamaan netistä nyt enemmän kuin jos vain olisin tyytynyt siihen mitä minulla oli. Parhaassa tilanteessa saan verotusarvolla myös nettiedun. Kolmas vaihtoehto on ottaa nettiliittymä tämän uuden perustetun yrityksen nimiin. Päätöksiä, päätöksiä! Kunhan lopputulema ei ole kalliimpi kuin lähtötilanne.

Oma loma

Lomalla viimeinkin, iosphere voi ottaa iisimmin..

Kävipä köpelösti. Nimittäin Veli otti ja pakkasi kimpsut ja kampsut täysin ilman ennakkovaroitusta ja otti virtuaalisen virkavapauden blogin pidosta.

Kun elämässä sattuu ja tapahtuu liikaa, on vain luonnollista että jonkunlainen tärkeysjärjestys on luotava. Itsellä se tapahtui ilman pohtimista, tietyt asiat vain yksinkertaisesti jäivät listan hännille eikä niillä ollut tarvetta saada huomiota. Eikä olisi ollut siis aikaa ja energiaakaan. Tämä oli yksi niistä.

Nyt alkaa näyttää siltä että aikaa olisi taas värkkäillä myös kirjoittamisen ja itsetutkiskelun parissa.

Yritän  jo viikonlopun aikana saada kirjattua ylös tärkeimmät eli velka- ja säästötilanteet maaliskuun osalta. Velkojen suhteenhan helmikuu oli tavallaan tyhjä kuukausi koska lyhennykset muuttuivat tapahtuviksi kuukauden viimeinen päivä. Tilanne jonka nyt julkaisen ei siis pomppaa kuukauden yli vaan jatkuu periaatteessa samasta mihin tammikuussa on jääty.

Paljon on tapahtunut. Paljon sellaistakin mikä helposti linkittyy blogin aihepiireihin. Näistä lisää tuota pikaa.

Kevät tuntuu puskevan voimalla päälle. Hieno homma, erityisen loistava! Tästä on hyvä lähteä lämmittelemään tätäkin paikkaa jälleen.

S-Pankin mobiilin lisäominaisuus

S-Pankki teki jokin aika sitten mobiiliversioonsa muutoksen joka poisti ainoan tekijän jossa se jäi altavastaavaksi tietokoneversiolle. Nimittäin sijoitustietojen näkymisen.

Mobiiliversio saakin olla yksinkertaisempi ja riisutumpi kuin "kunnon" verkkopankki mutta yleisellä tasolla samat asiat tulisi olla nähtävissä.

Nyt mobiilin näytölle on ilmestynyt yksi välilehti joka näyttää yllä olevalta. Kirjautumatta tietysti ei näe sijoitustietojaan mutta kirjautumalla näyttääpi sovellus seuraavan näkymän:

Tuota yleisnäkymää saa avattua tarkemminkin mutta perustiedot tulevat heti ruutuun: sijoitettu pääoma, nykyinen arvo sekä kehitys euroissa ja prosenteissa.

Tämä on oikein hyvä ja käytännöllinen lisä S-Pankin mobiiliin. Aiemmin joutui kirjautumaan verkkopankkiin ja käyttämään kertakäyttötunnuksia, nykyään rahastotiedot saa nopeammin tarkastettua suoraan puhelimesta.

Etuohjelmien pistekatsaus 2

Heinäkuussa käytiin läpi eri etuohjelmien pistekatsauksia. Siis ohjelmien joissa olen mukana. Mikä on tilanne nyt?

S-Bonukset tulevat edelleen tilille kerran kuukaudessa ja ohjautuvat suoraan rahastoon. Niitä en näe mutta siellä ne kertyvät automaattisesti isommaksi potiksi. Aivan rauhakseen. Olen huomannut että käytän vähemmän keskitetysti "vihreitä" palveluja ja se tietysti vaikuttaa bonuksien määrään mutta voi hyvin alentaa kokonaiskulutustani.

K-Plussa on viime heinäkuun jälkeen tuonut yhden kerran vitosen tilisiirron, jee! Itse asiassa ihmettelin ensin että miten se nyt jo voi tulla koska aika vähän plussapalveluita käytän. Tässä välillä on kuitenkin kirjautunut järjestelmään kaksi eri vakuutusmaksua. Yhtiöni eli If siirtyi keväällä Bonuksista Plussiin, tätä en muistanutkaan.
Tällä hetkellä keräillään taas seuraavaa tuhatta pistettä ja siitä manifestoituvaa vitosta. Ei järin jännää puuhaa tämän odottelu.

Pins -tilille on kertynyt heinäkuun jälkeen kivasti pisteitä. Lähinnä siitä että olen käyttänyt maksuaikakorttia joihinkin ostoksiin ja kuitannut kortin saldon pois ennen laskutusta / korkojen kertymistä. Ohjelman kautta on myös mahdollista tehdä ostoksia esim. joistain nettikaupoista ja hankkia pisteitä siten. Tämän hetken pistetilanne 2190. Sinänsähän se ei ole juuri minkään arvionen, Siwassa saisi ostettua n. 12€ arvosta. Toisaalta tuo on puolet edullisimpien lentolippujen vaadittavasta pistemäärästä.
Jatketaan noiden kerryttämistä kuitenkin myös.

Ostohyvityksen kautta on maksettu hyvityksiä 97,32€. Lisäksi tilillä on jonkun verran odottamassa seuraavaa kotiutusrajaa mikä oli siis sen 15€. Palvelun käyttäminen kyllä kannattaa silloin kun on muutenkin ostamassa jotakin. Edelleen tässä palvelussa on se riski että alkaa ostamaan vain sen hyvityksen tähden ja näin ei tietysti missään nimessä kannata tehdä.
Tuollahan on usein joku tuplabonuskampanja käynnissä, nyt näyttäisi oleva kuun loppuun tuplat valituista lastenvaatteiden ja lelujen verkkokauppojen ostoksista.

Nielsenin Kuluttajapaneelissa pisteitä on 5650. Tuo alkaa olla jo aika lähellä haluamaani 40€ arvoista tietyn kaupan lahjakorttia varten. Nielsenissähän ajatuksena on se että kaikki kotiin ostetut tuotteet skannataan ja näin kerätään dataa kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Skannaus on muodostunut tavaksi enkä sitä niin ajattele. Aika vähän kuitenkin kaupasta tavaraa raahaan että sikäli kohdallani vaivanpalkka on kohtuullinen. Nielsenistä olen kirjoittanut huhtikuussa täällä.

Puretaan seuraavaksi lahjakorttien ym. tilanne josta kirjoittelin toukokuussa jutun Ostovoimaa.

Siispä nyt,
Ostovoimaa, marraskuu edition!

Ruokabudjetin ylijäämillä hankittu ostovoima on edelleen keittiön kaapissa piilossa. Harvakseltaan sinne kuitenkin kajotaan, mutta vain siksi että kasan päälle heitetään uusi kortti. Toukokuussa olin saanut kahden kuukauden ylijäämällä ja Ostohyvityksen palkinnolla yhteensä 70€ arvosta lahjakortteja. Tällä hetkellä niitä on yhteensä 400€ arvosta!!!
Tämä on aivan nerokkaan yksinkertainen ja tehokas keino siirtää rahaa omasta taskusta toiseen. Sellaiseen piilotaskuun joita joissain vaatteissa on ryöstöjen varalta. Kun vielä joulukuussa hankin yhden lahjakortin, ollaan hyvin siellä 500€ tuntumassa. Viissataa! Huh.. Joko joululahjat, kuukauden sapuskat tai sitten kerrytän näitä lisää. En tiedä vielä.

Lahjakortteja on vielä muitakin. Yksi hotelliyö odottaa vieläkin käyttöä. Virtaa taitaa olla jonnekin helmikuulle. Lisäksi hallussa on lentolahjakortti jolla saa vähän ajankohdasta riippuen meno- tai menopaluulipun johonkin Euroopan kohteeseen. Nice! Pitäisi ilmeisesti alkaa lomaa suunnittelemaan..

Suosittelukampanjoiden pimeä puoli

iosphere pitää presentaatiota

Heetkinen..!!

Huomasin juuri yhden epäkohdan kun sähköposti on laulanut viime aikoina erilaisiin suosittelukampanjoihin liittyen. Useat varmasti tietävät mistä on kyse kun puhutaan Hopottajista ja Buzzadorista.

Nykyaikaan tuotu tapa mainostaa tuotteita toimii siten että "suosittelijat" saavat usein ilmaiseksi tiettyjä tuotteita joiden käyttökokemuksia sitten jakavat eteenpäin. Somen käyttöön kannustetaan mahdollisimman laajan näkyvyyden aikaansaamiseksi.
Tämä on oikeastaan aika cool tapa mainostaa, itseä ei ainakaan haittaa. Käyttökokemukset kun eivät aina ole yltiöpositiivisia vaan suosittelijat voivat aivan rehellisesti kertoa mikä tuotteessa mättää jos mättää.

Näitä suosittelukampanjoita on kahdenlaisia; sellaisia joissa tuotenäytteitä saa itselle ilmaiseksi ja ainoa vaiva mikä tulee nähdä on kertoa niistä ja sitten raportoida kertomuksensa, esim. tuonne Hopottajiin tai Buzzadoriin.
Toisenlaiset kampanjat mahdollistavat kalliimpien tuotteiden testauksen siten että suosittelija saa arvokkaamman tavaran kaupan hintoja halvemmalla. Tämä alehinta toimii houkuttimena kampanjaan mukaan lähtemiselle. Sitä siis maksaa että saa mainostaa tutetta x.

Tuossakaan ei sinänsä ole mitään pahaa mutta helkkari, tuli vain mieleen että nämä tuotteiden valmistajayhtiöt ovat kyllä venkuloita! Nimittäin se mikä kuluttajalle on alehinta ei ole sitä valmistajalle. Eihän mitään tuotteita myydä kauppoihin siihen hintaan millä ne lähtevät kuluttajien matkaan, valmistajan hinta voi olla hyvin puoletkin siitä. Kun näiden suosittelukampanjoiden kautta hankkii näitä arvokkaita tuotteita edullisesti, oikeastaan maksaa valmistajalle ihan saman mitä se olisi saanut muutenkin. Kiitokseksi valmistaja saa roppakaupalla näkyvyyttä sekä somessa että kahvipöytäkeskusteluissa, sehän koko suosittelusysteemin idea onkin.

Itse olin jokin aika sitten hyvin vähällä osallistua parranajokoneen suosittelukampanjaan. Vanha kone toimii mutta on siinä pientä vikaa, pärjään kuitenkin. Tottakai ilmoitus mahdollisuudesta saada uusi päheä vekotin halvemmalla herätti kiinnostuksen. Kuitenkaan en halua olla ilmainen mainospostimies yhtiölle jolla kyllä on varaa ja mahdollisuuksia heittää suuriakin summia mainostamiseen.
Niinpä, mainostuskulut ja niihin budjetoidut rahat ovat yrityksissä jopa huikeita. Tuntuu aika pieneltä että laittaisi muutaman sata tuotetta ilmaiseen jakoon saaden näin aikaan laajalevikkisen tuoteinfon ja -käyttökokemuksen.

Ovatko lukijat mukana näissä suosittelukampanjoissa? Minkälaisia ajatuksia kampanjakokemukset ovat herättänee? Oletteko maksaneet päästäksenne käsiksi tuotteisiin?

Sain vakituisen työpaikan!

Iosphere sai työtarjouksen.

Sillä lailla. Joskus pari-kolme kuukautta sitten laitoin työhakemuksen vetämään. En edes oikein tiedä miksi, työpaikkailmoitus kai herätti jonkunlaisen mielenkiinnon uutta kohtaan.

Hakemani työ on samalta alalta kuin mitä nykyinen työnikin on mutta aivan erityyppistä siinä mielessä että se fokusoituu sellaiseen työkenttään mitä on nykyisessä työssäni vain murto-osa. Vaihteluna erittäin piristävä ajatus. Oppisi syvällisesti uudenlaisen erikoisalan.

Ongelmana työhakemuksien tekemisessä on se että minulla on jo vakituinen työsuhde. Sekä lisähommat joihin olen enemmän ja vähemmän sitoutunut. Miksi laittaa hakemusta jos kaikki on jo hyvin? No joo, tietysti varasuunnitelmia tarvitaan, mitä sitten tekisi jos en pääsekään kouluun jne...

Hakemuksen jättämisen jälkeen, hakuajan umpeuduttua meni jonkun aikaa, sain kutsun työhaastatteluun. Kerroin haastattelussa elämäntilanteestani ja että en välttämättä ole edes soveltuva haettuun työhön työaikamieltymysteni ja muiden kuvioideni vuoksi. "Ei hätää, aina voidaan järjestellä jotain" oli vastaus, tai ainakin jotain sinne päin. Haastattelu meni kivasti, olin yllättävän rento vaikka en vielä tähän ikään mennessä ole varsinaisessa työhaastattelussa ollutkaan kuin kerran aiemmin. Naamaani olen käynyt näyttämässä eri paikoissa mutta virallisissa haastatteluissa en ole joutunut ramppaamaan.

Nyt sitten tuli tieto että "Onneksi olkoon, sinut on valittu työntekijäksi!". Aha.. Enpä osannut odottaa koska olin itse sanonut että haluaisin vähän toisentyyppistä työaikaa mitä he tarjoavat. Ilmeisesti ammatillinen osaamiseni oli vakuuttanut valitsijat ja työaikoihin liittyvät asiat ovat sivuseikka ja järjesteltävissä.

Nyt täytyy hetki sulatella ja miettiä asiaa. Vaihtaako nykyinen miellyttävä työ mahdollisesti vähintään yhtä miellyttävään? Voisiko sitä saada hetkeksi vaikka virkavapaata ja kävisi kokeilemassa osaamistaan uudessa ympäristössä? Täytyy vielä selvitellä myös palkkaukseen ja muihin etuihin liittyvät seikat ennen päätöksen tekemistä. Ehkä innostun ja varmistun osaamisestani niin että haen muihinkin paikkoihin varasuunnitelmana opiskelujen alkamisen venymisen varalle.. Tässä on nyt käsillä tällainen positiivinen ongelma.

Veli haluaa

Kuva: iosphere

 Haluan monenlaista. Haluamisen synnyinsija voi olla tarve mutta usein ne ovat mielitekoja. Pidin jossain kohtaa listaa sellaisista asioista joita haluan. Usein kuitenkin lista jää joko tosi lyhyeksi tai sitten kasvaa mahdottoman pitkäksi. Lyhyeksi se jää sellaisina hetkinä kun ajatusmaailma lähtee sieltä missä "Minä en voi haluta tällaisia asioita, onhan kaikki kuitenkin aivan hyvin". Pitkä lista tulee silloin kun "En kertakaikkiaan kestä ilman sitä ja sitä asiaa!".

Uusin halulistaan vaikuttava tekijä on muuttamiseen liittyvä. Kun joka päivä käyn jotain tavaroita läpi ja vien niitä kierrätykseen tai roskiin, mietin myös esim. huonekalujen kohdalla haluanko tai viitsinkö niitä enää kantaa seuraavaan paikkaan.

Sänky jota olen pitänyt hyvänä taitaakin olla uutta patjaa vailla. Sain käytännössä uudet rungot joitain kuukausia sitten joten niitä en tarvi. Patja ja petari kuitenkin ovat alkaneet tuntua häiritsevän kovilta. Nukun kyljelläni ja on ilkeä tunne kun tuntee käsivarren puutuvan hetken makaamisesta. Tyynyt ovat ihan susia ja joka aamu niska-hartia-alue on jäykkänä ja vähän kipeänä. Tyynyjen uusiminen nyt ei maksa mutta tuplasängyn patja + petari = €€€.

Sohvista taisin mainitakin jossain aiemmassa postauksessa. Nämäkin alkaa olla loppuu käytetty. "Omassa" sohvassa on selkeä painauma ja se ottaa selkään jos makoilee ja määrittelee paikan missä tulee istua, muuten istuma-asento tuntuu vinolta jos puoli peffaa on siellä painaumassa ja toinen puoli korkeammalla. Muksun käyttämä sohva on siivousyrityksistä huolimatta niin täynnä kaikenlaista tahraa ja läikkää että siitä ei enää siistiä saa. Sillä kangassohvalla on ikää kymmenen vuotta ja sohvan pehmusteet ovat olleet jo kauan aika epätasaisia. Kivan näköinen se olisi mutta.. Mukavuuskerrointa tarvitaan tähän huonekaluun kyllä. Sohvat ovat L-mallisesti olkkarissa, olen unelmoinut siitä täydellisestä kulmasohvasta jo pitkään! Uusi sohva = €€€!

Samanlainen uusimishalu koskettaa monia pienempiä ja/tai edullisempiakin asioita kuten leivänpaahdinta, kahvinkeitintä, valaisimia, kirjahyllyä.. Lopputuloksena reilusti rahanmenoa jos heikolla hetkellä kaupoille lähden.

Todennäköisesti kyseessä on jonkunlainen uuden alun ajatus. Aloitus puhtaalta pöydältä, jossa ei ole juuri mitään vanhasta muistuttavaa. Koska tunnen itseni tiedän että tulee olemaan kova pala yrittää laittaa tunteita (uuden alun tarve, asioiden korvaaminen) ja järkeä (tavaroiden käyttökelpoisuus, kierrätysideologia, rahan käyttö) sopuun keskenään. Vanha elämäni alkaa vain olla auttamattomasti, no, vanhaa ja taakse jäävää, niin paljon tapahtuu ja tulee muuttumaan.

Pyrkimys on nyt ollut se että joka ikinen kerta kun lähden kotoa, lähtee mukanani tavaraa pois. Mitä enemmän pengon, sen enemmän tajuan miten paljon kaikkea onkaan kertynyt. Urakka ei tunnu kuitenkaan toivottomalta sillä kiire ei ole. Rauhassa hyvä tulee. Kiirettä en kyllä kestäisi muuttamisen ja tavaran karsimisen suhteen sillä jo muutenkin on enemmän kuin tarpeeksi tekemistä. Täytyy muistutella koko ajan itselle että "parin viikon päästä helpottaa, parin viikon päästä helpottaa...". Tuo pari viikkoa tietysti liukuu eteenpäin koko ajan.

Nyt pitäisi vielä kestää tätä silkkaa haluamista jonkun tovin. Voisin tehdä kartoittavia kierroksia huonekaluliikkeissä ja tutkiskella isojen huonekalujen uusimisen kokonaissummaa, se varmaan tuo vähän jäitä hattuun.

Muutoksia

Kuva: iosphere

Koska en ehdi moneen päivään koneen äärelle niin käytän tähän väliin tilaisuuden hyödykseni ja vähän avaan sitä miksi postaustahti on hiljentynyt.

Tämä blogi ja kirjoittamani aihepiirit eivät missään nimessä ole vähemmän tärkeitä nyt kuin aiemmin. Se on ehkä ensimmäinen ja tärkein pointti.

Joskus elämä tapahtuu rytinällä. Life happens, kuten sanotaan.

En ole uskaltanut hirveästi mainita mitä kaikkea on tapahtumassa, ihan siitä syystä jos asiat vielä peruuntuisivat tai muuten muuttuisivat. Ja voivathan ne toki muuttuakin, ei sen puoleen.

Ajankäyttöni on saanut uudenlaisen jaottelun syksyn aikana. Toisaalta ajan kaikkia niitä projekteja eteenpäin joita täälläkin olen puinut, toisaalta se on vain pieni osa kokonaisuutta joka muodostaa arkeni. Ja siinä blogimaailman tavoittamattomassa olevassa arkielossani kuplii. Paljon.

Kuvassa mies lukee kirjapinon äärellä. Pidän noista iospheren kuvista koska niistä löytyy oikeastaan tilanteeseen kuin tilanteeseen soveltuva piirros (on varmaan tullut selväksi että tykkään käyttää noita, heh). Oma tilanne on se että lukemisen olen aloittanut minäkin. Olen palannut koulun penkille, tämä tapahtuu oman työn lisäksi ja iltapainotteisesti. Tarkemmin en nyt tuota ala avaamaan, ainakaan vielä.

Lisätyökuviot vievät tosi paljon aikaa tällä hetkellä, vieläkään ei ole ihan selvää miten suurta osaa se tulee näyttelemään. Viikko viikolta kuitenkin tiedän paremmin.

Asumisasiat ovat murroksessa. Tiedän tällä hetkellä vain sen että tämän vuoden puolella tulen muuttamaan. Tämä on aiheena blogin teemoihin kiinteästi liittyvä ja ansaitsee palstatilaa jahka jotakin konkreettista tapahtuu. Asia on vienyt positiivisella tavalla aikaa ja tämäkin siis ollut pois blogin naputtelusta.

Myös muussa henkilökohtaisessa elämässä on kaikenlaista jännää menossa.

Koska yritän välttää tarpeetonta stressiä, on tämä blogi jäänyt kakkossijalle enkä ole yrittänyt pakottaa tekstiä. Luonnoksissa on edelleen paljon materiaalia joita työstää, väkisin ei kuitenkaan hyvää koskaan tule. Jos on mahdollista, palaan nopeastikin linjoille mutta voi olla että vasta reilun viikon kuluttua jolloin kuukauden velka- ja säästölistaukset ovat valmiita.

Hullu kiire

Kuva iosphere

On. Kiire. Viime viikko, tämä viikko ja ensi viikko aivan tosi kiirettä. Todellakintodellakintodellakin. Työt ovat puristaneet tavanomaista enemmän mehuja, sattuu olemaan hektisempää ja nyt kolmen iltavuoron jälkeen on aika puhki. Iltavuoro syö käytännössä koko päivän koska aamupäivän haluan vain olla rauhassa kotona. Ainakaan rahaa ei ole tarvinnut mihinkään käyttää kun on poistunut kotoa vain työpaikalle. Koneen äärelläkään en ole ollut, mitä nyt katsellut Netflixistä huippuja luontodokkareita.

Miniremonttini aloitin toissapäivänä, illalla töiden jälkeen pari tuntia maalailin. Tänään aamulla ennen töihin lähtöä maalasin toisen kerroksen ja nyt alkaa eteinen/aulatila olla valmiina. Vielä on paljon tekemistä mutta varsinaista aikataulua kun ei ole niin ei haittaa. Rahaa on näihin kuvioihin mennyt vasta noin 75€ ja maaliakin on vielä kivasti jäljellä. Huomenna jatkuu.

Loppuviikosta olisi taas aika ottaa yhteys pankkiin ja tehdä toimeksianto ylimääräisistä lyhennyksistä.

Enpä olisi uskonut! osa 2

Kuva iosphere

Tammikuussa en olisi uskonut että minä, tavallinen ihminen voisin saada puhelinedun. Nyt, puolisen vuotta myöhemmin totean taas että enpä todella, todella olisi uskonut.

Tässä jokin aika sitten oli hyvin lähellä että en tilannut uutta tietokonetta. Tämä vanha takkuaa ja on vähän sellainen epävarma jo. Lisäksi uusia, työasioihin liittyviä asioita ja kokonaisuuksia en haluaisi tälle koneelle enää alkaa talletella koska ne saattavat kadota taivaan tuuliin minä päivänä tahansa.

No. Eipä ole sitä murhetta enää. Kirjoitan tätä vielä vanhalla koneella mutta tuossa vieressä on uusi tietsikka! Lisätyön kautta mahdollistui uuden, varmaan käyttöön soveltuvan koneen hankinta.

Vielä kesän kynnyksellä jouduin kuukausitavoitteissa miettimään varteenotettavia vaihtoehtoja ykkössivutyön mahdollisen loppumisen varalle. Asiat ovat rullanneet siihen malliin että tuosta sivutyöstä on paitsi poistunut uhka sen loppumisesta, on käynyt selväksi että työpanokseni tarve (ja oma halu siihen) tulee kasvamaan selvästi, jopa hurjasti. Koska käytän jonkun verran jo nyt tietokonetta tuon työn puitteissa ja jatkossa tuo käyttö tulee lisääntymään, katsottiin että tällainen vapaassa käytössä oleva työkone voisi olla paikallaan. Ja minullehan tämä sopii vallan mainiosti.

Tällainen on varsinaisessa työssäni aivan kertakaikkiaan tilanne jota ei pääse syntymään. Ei ole tarvetta. Jo aiemmin tullut puhelinetu oli hämmentävä, tietokone vielä kummallisempi juttu. Mutta miellyttävän kummallinen. Säästin tonnin, ylikin jos vertaa siihen että olisin voinut impulssin vallassa käydä koneen ostamassa tässä viimeisen parin kuukauden aikana.

Jatkossa saan tehtyä paljon kivempia väkkyröitä ja taulukoita velka- ja muistakin listauksista! Kunhan opin käyttämään uutta konetta.

Lisätöistä kun puhutaan niin tässä on kaikki ainekset siihen että noin vuoden kuluttua kokeilisin siirtyä tekemään pelkästään sitä, ainakin joksikin aikaa. Katsotaan kuinka asiat loksahtelevat ja millä aikataululla. Useasta lisätyöstäni tulen selkeästi tähän yhteen panostamaan jatkossa eniten. Tämä on kyllä käsittämätöntä. Parin päivän aikana on taas tullut kyselyjä opetushommiin eri paikkoihin, en ymmärrä miten kaikki sitten tapahtuu samaan aikaan ja nyt olen tilanteessa jossa joudun kieltäytymään kun en vain ehdi joka paikkaan vaikka haluaisinkin. Huhhuh...

Sellainen juttu vielä tähän loppuun, että kun tässä parin päivän sisällä julkaisen "the artikkelin" kulutusluottojen maksamisesta, en tarvitse erikseen enää onnitteluja ja tsemppiviestejä siihen juttuun. Niitä tuli kasapäin kuukauden velkalistauspostaukseen ja niistä olen hirmuonnellinen. Haluan tähdentää että jutun julkaiseminen ei ole lisäonnittelujen kalastusta, enemmän fiilistelyä siitä että sen kirjoittaminen on vihdoin mahdollista ja onhan siitä ollut jo ainakin vuoden ajatus muhimassa.

Isoja lukuja, paljon lukijoita

kuva imagerymajestic

Doin' the happy dance!!

Hei taas, kiva nähdä uudestaan! Hei sullekin, mukava kun tulit takaisin! Ja terve sinulle, olen Veli ja tämä on blogini!*

Viime marras- tai joulukuussa oli hieno hetki kun satuin näkemään Bloggerin sivulukumittarissa lukeman 12345. Siitä tuli tuolloin mieleen sana "jatkuvuus" joka lähti elämään omaa elämää ajatuksissani, siitä kuinka tärkeää on pitää yllä sitä tiettyä mielenlaatua mitä olin harjoitellut blogin kirjoittamisen ajan ja mikä liittyi tiettyyn taloudelliseen itsekuriin ja/tai menojen järkeistämiseen ja minimointiin. Unohdin lähes heti tuon hienon näkymän 12345.

Kunnes 10. tammikuuta sama mittari oli lukemassa 22222. Utopistinen luku, vähän kuin joku kummallinen kellonaika keskellä yötä herätessä (01:01.01).

21. tammikuuta silmiin osui sivulukumäärä 25000.

Laitoin nuo kaksi viimeisintä ylös ihan sen vuoksi jos joskus aikoisin kirjoittaa pienen pätkän sivulukujen kehityksestä, tasaluvuista tai mitä tahansa.

Eilen illalla mittari nytkähti taas sellaiseen asentoon että huh. Viikonlopun aikana tuli ensinnäkin perättäin kaksi koko blogin vilkkainta päivää kun lauantaina sivulukuja oli yli 600 ja sunnuntaina mentiin yli 900 yksittäisen sivuluvun. Uniikkeja kävijöitä on luonnollisesti vähemmän kun jokainen sivunvaihto samalta kävijältä lasketaan uudeksi sivuluvuksi. Kuitenkin, määrässä tuo on omassa maailmassani suuri nousu koska keskimäärin päivässä tulee 350-500 sivulukua ja silloin tällöin vähän yli tuon viidensadan.

Niin, sivulukumittari muuttui eilen kuusinumeroiseksi kun se pyöräytti ensin vaikuttavan näköisen luvun 99 999 ja sen jälkeen heti 100 000 sivun katselua!!

Hurjaa. Tai olenhan sen tiennyt että lukijoita on kertynyt mutta toisaalta tuntuu kuin jutustelisi enimmäkseen itsekseen tai sellaiselle pienelle porukalle. Kuitenkin *Googlen Analytics osoittaa että viimeisen kuukauden aikana joka kolmas blogissa käynyt on ollut lukemassa ensimmäistä kertaa. Monesti kirjoitan olettaen että lukija tietää mitä aiemmin on tapahtunut tai mistä tähän pisteeseen on tultu ja näinhän ei ole ollenkaan asian laita. Tähän meikäläisen ehkä tulee kiinnittää huomiota jatkossa kirjoittaessa. Kuitenkin on erittäin kiva huomata että kaksi kolmasosaa lukijoista on palaavia lukijoita, kaikesta huolimatta ;) Yleensä palaavien määrä suhteessa uusiin kävijöihin taitaa olla huomattavasti tasaisempi.

Siis kiitos Sinulle! Kahdelle kolmesta jotka tulitte uudelleen ja yhdelle kolmesta joka uutena tulokkaana luit tänne asti. Teistä jotka jotka kuulutte jälkimmäiseen, kaksi kolmesta tulee todennäköisesti vielä joskus lueskelemaan ja yksi lähtee etsimään muilta vesiltä mehukkaampaa kerrontaa tai yleensä ottaen kiinnostavampaa sisältöä.

Jatketaan pyrkimistä kohti velattomuutta. Ja seuraavaa sataatuhatta sivun katselukertaa.

PS: Yksi varma osatekijä viikonlopun kävijäpiikkiin on blogikollega Pohatta joka komeili Taloussanomien jutussa viikonloppuna. Pohatan sivulta tuli tänne tavanomaista enemmän väkeä koska on itse todennäköisesti saanut hurjasti liikennettä omaan blogiinsa. Käykää lukemassa sielläkin!

Huikee idis

Sain älynväläyksen kun laitoin huuto.netiin tavaraa myyntiin. Osa tavaroista oli sellaisia jotka kyllä voivat mennä kaupaksi täälläkin mutta olisivat todennäköisesti suositumpia ulkomailla. Ebay on ollut ajatuksissa aina silloin tällöin mutta en ole koskaan ottanut sitä suurta askelta ja rekisteröitynyt. Kunnes eilen illalla sen tein! Moni tuttu ostaa tavaraa ebaysta mutta en tunne ketään joka siellä myisi. Pikainen selaus kuitenkin paljasti suomalaisia myyjiä toki löytyvän.
 

Kuva: suphakit73

Selailin toimintoja hetken aikaa kunnes tuli aika ensimmäisen ilmoituksen tekemiseen. Tavarat joita ajattelin myydä eivät ole ihan postikorttikokoiseen kirjeeseen meneviä joten Postin sivuilta lunttasin pakettien lähetyshintoja ja voi JUMANKAUTA kun on kallista! Ropisi kyllä myyntihalut välittömästi jos joudun laittamaan tuotteen hinnan päälle postimaksun joka on tuplat tai triplat itse tuotteen myyntihintaan!

Alle kahden kilon paketti Saksaan olisi 20,50€, Italiaan 25,50€, USAan 35€ ja jos nyt haluaisin lähettää jotakin Lesothoon kustantaisi se 36€.

Siis..mitä....kuinka...öö...blaa.

?

Helkkari. Ei sitten myydä ebayssa huikeilla hinnoilla kaappeja tyhjäksi ryysyistä rikkauksiin -meiningillä. Olen lannistunut. Olipa huikee idis.

Vielä hetki jännitystä

En käynyt eilen pankissa. Lähdin ystävän kanssa minireissulle, otettiin lapset mukaan ja nautittiin erittäin kesäisestä päivästä eläintarhassa. Onnistunut reissu, vaati vain suhteellisen vähän rahankäyttöä ja aikaa kului matkoineen koko päivä. Kävimme Ähtärin eläinpuistossa, suosittelen. Eväät mukaan, sisäänpääsy yli 3-vuotiailta 16€. Ei vaadi rahankäyttöä puiston sisällä jos ylikalliit kahvilapalvelut eivät houkuta (termarikahvit kunniaan!).

Siirsin pankkiajan torstaille koska vaakakupissa painoi enemmän "lomamainen" vapaanpäivän vietto kuin koko päivän odotus iltapäivän pankkiajan vuoksi. Palaan asiaan sitten huomenna kun työpäivän jälkeen olen käynyt pankissa.

Kallis biologian oppitunti

Naakka murhaa toisten lintujen poikasia. Kuvassa se yrittää näyttää syyttömältä.

Naakka (Corvus Monedula), rauhoitettu terroristilintu.

Naakka tekee kaupunkialueella pesänsä ihmisrakennusten koloihin ja aukkoihin. Avonaiset piiput ovat tälle kekseliäälle pikkupaskiaiselle oiva koti.

Paikoitellen naakkakannat ovat hurjan suuria. Niiden status rauhoitettuna eläimenä on antanut erittäin hyvän lähtökohdan lisääntyä. Ja lisääntyä. Ja lisääntyä.

Joskus kaverin parvekkeella kaupungin keskustassa katselin kuinka tuhatpäinen naakkaparvi lensi ympyrää. Se oli kuin pyörivä pallo taivaalla, tosi hienoa (ja äänekästä) katseltavaa. Sen kummemmin en naakkoihin olekaan kiinnittänyt huomiota, paitsi nyt viimeisen kuukauden ajan.

Naakka on viisas eläin. Se keksii asioita, oppii asioita, opettaa toisille naakoille asioita. Sukupolvien yli kulkee tietoa, naakat oppivat esim. välttämään tiettyjä paikkoja missä toisille naakoille on käynyt huonosti. Työkaveri kertoi että paras naakan karkoittamiseen käyvä tapa on pitää kuollutta naakkaa esillä, sen lintukaverit alkavat karttamaan paikkaa. Näinhän ei voi tehdä ellei satu vahingossa kohtaamaan kuollutta naakkaa enkä ainakaan minä ole sellaista koskaan kohdannut. Tuota pirulaista kun ei saa tappamalla hävittää. Sen hinnaksi on määritelty 101€/nokka eli äkkiä käy lompsan päälle jos takapihan mansikkamaata häiritsee naakkalauma ja eteisen nurkassa nököttävä impukka huutelee elävien harjoitustaulujen innosta.

Tai jos käy niin kuin minulla kävi.

Muistatteko kun väläyttelin jokin aika sitten että nuohooja kävi, eikä kyse ollut vuosinuohouksesta? Joo saattoi mennä ohi, ei siinä mitään. Joka tapauksessa, jouduin soittamaan nuohoojat paikalle kun naapuri kävi ilmoittamassa että naakka pesii savupiipussa. Näin tosiaan olikin. Kahdessa hormissa oli tuon järkyttävän rumaa rääkymistä pitävän linnun pesä. Ja on muuten niin tiukassa ne pesät että niitä ei noin vain otetakaan pois. Ensimmäinen nuohoojan käynti päätyi vain pään rapsuttamiseen, vaadittiin kaksi henkilöä ja kaikki mahdolliset työkalut että pesiä saatiin pois.
Tuokin on muuten laitonta, rauhoitettujen lintujen pesien hajottaminen. Ilmeisesti pelastuslaki menee edelle ja ilmanvaihtohormien yms. pitäminen avoimina on tärkeämpää kuin lintusten majoittaminen pankin omistamassa savupiipussa joten no hätä.

Todennäköisesti juuri tuon linnun tuomana olen saanut seurakseni turkiskuoriaisia. Kiva. Linnut kun ovat voineet pesiä siellä jo aiempinakin vuosina ja sen perusteella mitä luin, niiden mukana ilmanvaihtokanaviin pääsee noita kuoriaisia. Yhden huoneen tekstiilit laitoin jo kaikki kaatopaikalle. Jes. Onneksi en ole niitä hiippareita muualla nähnyt.

Niin. Nuohoojat kävivät siis putsaamassa piipun hormit. Sinne piti myös ostaa kunnon verkot että yksikään katala naakka ei enää sinne nokkaansa tunge. Pesän ne rakentavat kahdessakin päivässä jo aika pitkälle. Tästä luonto-oppitunnista tuli yhteensä n. 230€ lasku. Onneksi tuosta nuohoojan visiitistä saa työn osuuden kotitalousvähennykseen. Lakisääteinen vuosikäynti ei siihen oikeuta mutta tämä kyllä. Tuon rahan lisäksi menetykset tekstiileistä jotka täytyi hävittää. Voisin laskea myös kustannukset tehosiivoukselle jonka kuoriaistouhu aiheutti, mutta en halua järkyttyä ärsytyksen lisäksi.

Naakka pääsi ärsyttävien lintujen listani ykköseksi kertaheitolla. Tai no, jaetulle sijalle fasaanin kanssa. Siinä muuten vasta idiootti lintu, täällä päin niitä on aivan joka paikassa ja aiheuttavat jatkuvasti vaaratilanteita kun autoillessa pitäisi sekunnin murto-osassa tehdä päätös joko väistää, jarruttaa tai antaa vain mennä. Ja on ne äänekkäitäkin.

Seuraava luonto-oppitunti on varmaan sitten etanoista jotka syövät pihasta kaiken.

Uusi fillari

Olen jo pitkään toivonut uutta polkupyörää. Vanha fillari on ulkonäöltään rujo ja käyttökokemukseltaan epämiellyttävä. Silti sillä on menty; se on kuitenkin toiminut. Nyt on alkanut meno olemaan jo niin epävarmaa että mikä tahansa pyöräilyreissu saattaa olla se viimeinen. Pyörää on hankala lähteä korjailemaankaan kun oikeastaan jokainen liikkuva osa vemppaa, on murtunut tai puuttuu kokonaan.

Tänään tuli mieleen (pyörälenkin jälkeen) että nyt en enää pysty viivyttämään hankintaa, tarvitsen uuden pyörän heti. Menin tori.fi -palveluun ja siellä olikin listauksissa ihan kivasti lähialueella pyöriä. Oikeastaan vain yksi miellytti tarpeeksi, yksinkertainen mummopyörä. Soitin myyjälle joka kohteliaasti ilmoitti että pyörä oli jo mennyt. No ei mitään, ajattelin että ehkä se oma pyörä tulee sitten jossain muualla vastaan.

Kymmenen minuutin päästä myyjä soittaa että ostaja olikin vetäytynyt ja tarjosi pyörää meikäläiselle. Tunnin päästä olin käynyt fillarin hakemassa ja maksamassa.
Nyt pihalla on uusi käytetty mummiska, jee! Hinta 65€. Pyörä on siisti ja huollettu, ei vikoja.

Pyörä on muuten yksi sellainen asia johon en ole koskaan halunnut laittaa rahaa. Tämä oli kallein minkä olen ostanut jos lapsen pyörää ei lasketa. Uudella pyörällä olisi varmaan tosi, tosi mukava ajaa. Pehmeä satula, kevyt polkea, rullaa kuin itsestään.. Silti, ajattelen että koska maailma on pullollaan käyttämättömiä ja/tai hylättyjä pyöriä niin turha uutta ostaa. Tämän pyöränvaihdon yhteydessä mietin pidempään kuin koskaan aiemmin uuden pyörän ostamista. Jos tämä kauppa olisi mennyt karille niin viikon kuluttua palkan tullen olisin lähes varmasti käynytkin uuden ostamassa.

Parempi näin. Ainakin tämän kesän fillaroinnit luulisi sujuvan tällä uudella käytetyllä menopelillä.

Päivän pelastus

Sähköposti kilahti pari tuntia sitten. Anonyymi oli kommentoinut vanhempaan postaukseen, 8 vinkkiä lisää joilla pääset veloista eroon.

Ajauduin lukemaan koko postauksen ajatuksella läpi. Päivän pelastus!!!

Kohta 5 kolahti itseen aivan täysillä.

5. Elä muuta kuin velkaisen elämää.
Jos luulet että tämä tarkoittaa samaa kuin elä leveästi, palaa vaikka tämän blogin alkuun.
Elämä ei ole pelkkää rahaa, eikä se ole siis pelkkää velkaakaan. Että jaksamme tätä velkaprojektia, elämässämme täytyy olla mielekkyyttä ja muutakin sisältöä. Hauska puoli tässä on se että kukaan ei voi sanoa tai määritellä mitä tuo mielekäs sisältö voi olla. Se on jotain joka odottaa meidän sisällä päästäkseen esiin! Se on sitä mitä aiemmin ajattelit toteuttavasi "sitten kun kaikki on hyvin".

Voi jummijammi. Edellinen postaukseni oli vuodatusta numerokoukusta johon olen ajautunut. Muutama päivä on kulunut ja tilanne on hieman tasaantunut mutta silti olen jo tänään numeroita pyörittänyt.

Alleviivasin lainauksesta tärkeimmät eli oikeastaan kaiken. Suuri virhe olisi unohtaa kaikki muu elämän sisältö numeroiden ulkopuolella. Olen tehnyt parhaani ja nyt annan asian olla. Se takaa parhaimman lopputuloksen. ((Kirjoitin ensin lopputukoksen ja sehän seuraa jos ei anna muulle mahdollisuutta; elämä pysähtyy ja tukkiutuu.))

Aivan itse omin kätösin naputtelin ohjeen/kohdan numero 5 jonka nyt taas omassa pääkopassani virkistän ja otan käyttöön. Määrittelen itse mielekästä sisältöä elämään ja nautin niistä asioista mitä voin tehdä. Lapsi tuossa vieressä odottaa pyörälenkkiä kun lupasin että kahden sateen välissä mennään välittömästi pyöräilemään. Numeroita turha pyörittää jos vaihtoehtona on mielekäs ajanvietto muksun kanssa. Tämän halusin kuitenkin ensin naputtaa ylös, ensisijaisesti itselle muistiin mutta myös muille huomioksi kuinka kerran hoksaus ei takaa sitä että hoksaus on pysyvä asiaintila.

Hyvä seurata omia jalanjälkiä ja kirjoituksia. Ilman tämän päivän sähköposti-ilmoitusta olisin varmastikin vielä illan aikana viettänyt aikaa samojen numeroiden parissa eläen hyvin tiiviisti velkaisen elämää rahan pyörittelyn pauloissa. Kiitos tuon kommentin ja siitä johtuneen muistinvirkistyslukemisen, lähden tältä istumalta viettämään muuta kuin velkaisen elämää pyöräillen kotikaupungin katuja innokkaan pikkulapsen kanssa. JEEEEE!!

Koukussa numeroihin..

Mieleni on fiksoitunut. Numeroihin.

En ole peitellyt sitä että tykkään pyöritellä numeroita, päinvastoin. Nautin niistä! Numeroiden pyörittelyä ja mietiskelyä, sitä tekee mielellään varsinkin tällaisen projektin puitteissa. Nyt kuitenkin koen olevani jotenkin lukkotilanteessa näiden numeroiden kanssa.

Kuva Naypong / freedigitalphotos.net

Velkashakki

Reippaan vuoden ajan olen ottanut matsia velkojani vastaan. Shakin lailla perussäännöt ymmärrettyään tätä peliä voi alkaa pelaamaan mutta suoraan peliin rynnistävälle tulee todennäköisesti hansikasta naamariin vuoron perään molemmille poskille, mennen ja tullen. Jokaista siirtoa kannattaa miettiä etukäteen tai vastustaja napsii omat pelinappulat pöydältä. En tiedä kuka tai mikä tässä pelissä on vastustaja, onko se velka, raha, talous kaikenkaikkiaan vai lopulta oma itse. Sillä ei ole väliä. Peli joka tapauksessa on käynnissä.

Shakki

Tämä on nyt se tilanne missä koen olevani. Ei siksi että olisin jotenkin vaarassa vaan siksi että peli on pysähdyksissä ja nyt mietin JATKUVASTI mitä teen seuraavaksi. Miten voisin tehdä paremmin, enemmän, nopeammin. Kaikki mahdolliset pelikuviot on pyöritelty mielessä tuhanteen kertaan läpi.

Lähinnä tämä tarkoittaa sitä että mietin noita velka- ja lyhennyssummia koko ajan. Aivan liikaa. En saa niiltä rauhaa. Pelisiirrot l. velkalyhennykset lähtevät kerran kuukaudessa ja itselle on nyt kehittynyt ajatus että se on liian harvoin. Pitäisi päästä lyhentämään koko ajan että kokisin konkreettisesti tekeväni jotakin. Ehkä alan olla kärsimätön koska tätä maksutietä on enää aika vähän jäljellä. Suunnitelmia velan jälkeisiin kuukausiin on jo mahdottoman paljon.

Löydän siis itseni näppäilemästä laskuria usean kerran päivässä. Teen sitä tietokoneella, puhelimella ja oikealla taskulaskimella. Lasken sen miten paljon ensi kuukauden lyhennyksen jälkeen on velkaa jäljellä, sitten lasken miten paljon sitä seuraava kuukausi lyhentää velkaa jne. Tiedän nuo summat jo ulkoa ja silti lasken. Odotan kesäkuun lyhennystä enemmän kuin mitään muuta tällä hetkellä. Kesälomakin alkaa muutaman viikon kuluttua eikä se tunnu lähellekään niin tärkeältä kuin saada toimia kesäkuun osalta velkojen pienentämisen parissa. No joo, liittyy siihen se että olen psyykannut itseni juuri tuon kesäkuun lyhennyksen suhteen jotenkin erityisesti, lomarahat ja kaikki tulossa.

Olen yrittänyt tehdä nyt niin että joka kerta kun huomaan pyörittäväni jälleen numeroita, suljen koneen (jos teen sen tietsikalla) tai muuten keskitän itseni tärkeämpiin asioihin. Välillä onnistuu paremmin, välillä ei sinne päinkään.

Ryhtiliike ja takaisin kohti kultaista keskitietä, siinä itselle pohtimista ja haastetta seuraaville viikoille.

Shakkimatti

Lopputulos joka toivottavasti tarkoittaa sitä että minä olen se joka saan voittotilanteen aikaiseksi. En halua että numerot voittavat minua, olkoon voitto sitten se että velkakuorma jotenkin muuttuisikin liian suureksi hoitaa tai se että itse numerot alistavat minut kokonaan. Jos alan nähdä unia numeroiden laskemisesta tähän velkaan liittyen niin sitten olen kaiketi kukistettu.

Oli ehkä turhaa löpinää mutta itse sain muistutuksen siitä kuinka kohtuus on kaikessa se oikea määrä. Suunnitelmallisuus on tärkeää mutta liika suunnittelu vie ajan itse toiminnalta. Olen omat suunnitelmani jo tehnyt eikä esim. kesäkuun eteen ole tarpeen enää miettiä mitään. Odotellaan vaan. Taidanpa mennä leikkaamaan nurmikkoa. En ole kyllä yhtään fiksoitunut siihen puuhaan mutta se on asia joka on tehtävä.