240€ vuosisäästö ja 120€ vuositappio minuuteissa

Kuva täältä

Nettiä tarvimme kaikki. Vuosittain yhteydet kasvavat datamäärältään ja tuntuu että parin vuoden välein vanha liittymä käy riittämättömäksi, ainakin operaattoreiden myyjien puheiden mukaan.

Joulukuussa umpeutui määräaikainen sopimukseni nettiliittymästä. Maksoin kuukausittain 20€ liittymästä sekä langattomasta reitittimestä. Liittymästä oli joku kampanjahinta tuon kahden vuoden ajan niin että laitemaksua maksoin 4€ ja nettiä 16€. Kun laite oli maksettu nousi netin hinta samalla summalla joten kuukausittainen lasku pysyi saman suuruisena.

Olen kolmen vuoden ajan nauttinut puhelinedusta. Lisätyö jossa olen nykyään varsin paljon kiinni, enemmänkin kuin vain työntekijänä (tässä taas yksi asia joka vaatisi oman kirjoituksen) on mahdollistanut puhelinedun joka jatkuu edelleen. Kun kävin tämän liittymän asioissa puhelinoperaattorin liikeessä sain kuulla mahdollisuudesta jota selvittelin sitten enemmänkin. Liittymässä on rajaton datankäyttö joskin määritellyillä nopeusrajoitteilla. Minulle kerrottiin mahdollisuudesta jossa liittymästä on mahdollista ottaa toinen sim-kortti joka käyttää liittymän dataa. Pienellä kk-maksulla saisin siis kännykän lisäksi toisen mobiilidataa käyttävän laitteen. Myyjän puheita kuunneltuani vakuutuin että minun kannattaa toimia juuri näin. Vielä kun yrityksessä neuvoteltuani vihreä valo vilkkui, otin härkää sarvista.

Suljin omissa nimissäni olevan nettiliittymän. Otin työliittymästä sisarus-simin ja otin sen käyttöön. Elämä hymyili. Olin tehnyt 240€ vuosisäästön! Paitsi että vuorokauden kuluttua en enää pystynyt käyttämään nettiä puhelimella enkä tietokoneella. Liittymään on määritelty tietty nopeus tiettyyn datankäyttömäärään asti jonka jälkeen siirtonopeus laskee merkittävästi. Kotona olen aina ollut liittyneenä kodin wifiverkkoon ja datamäärät ovat työliittymässä olleet siksi kohtuulliset. Kotona kuitenkin jauhaa oma ja lapsen laite koko ajan liikkuvaa kuvaa ja muuta ja äkkiä tultiin siihen tilanteeseen että työliittymä oli yksinkertaisesti siirtomäärältään täynnä.

Uusi reissu liikkeeseen paljasti että vaikka sisarus-simin sai yrityssopimuksesta nätisti poistettua, yksityishenkilönä en enää nettiliittymää tuolla 20€ hinnalla saanutkaan. Halvin hinta mitä tarjosivat oli 29.90€. Nopea laskelma kertoi että tein päätöksilläni vuositappiota 120€.

Myyjä toi vielä tiskiin vaihtoehdon ottaa yrityksen nimiin nettiliittymän jonka sai lähes puoleen hintaan yksityishintaisesta. Nyt selvitellään yrityksen kanssa onko mahdollista saada puhelinedun lisäksi myös nettietu vai miten on järkevintä edetä. Huonoimmassa tilanteessa joudun maksamaan netistä nyt enemmän kuin jos vain olisin tyytynyt siihen mitä minulla oli. Parhaassa tilanteessa saan verotusarvolla myös nettiedun. Kolmas vaihtoehto on ottaa nettiliittymä tämän uuden perustetun yrityksen nimiin. Päätöksiä, päätöksiä! Kunhan lopputulema ei ole kalliimpi kuin lähtötilanne.

Älä Osta Mitään -päivä 28.11.2014

Kuvakaappaus Luontoliiton Älä osta mitään -kampanjasivulta

Älä Osta Mitään -päivää vietetään vuosittain marraskuun viimeisenä perjantaina.
Kanadassa alunperin vuonna 1992 vietetty No Shop Day on meille Suomeenkin rantautunut kulutuskriittinen, kerskakulutuksen vastainen kannanotto. Tiesittekö että päivää on teemoitettu erilaisilla painoarvoilla vuodesta 2007 lähtien? Viime vuonna teemana oli Krääsätön Joulukuu ja niin on itse asiassa nytkin, Krääsätön joulu. Jos et jo ole käynyt niin avaa toiseen välilehteen päivän virallinen sivu alaosta.fi ja lueskele se läpi tämän jälkeen.

Onkin hyvä että yhden yksittäisen päivän ostottomaksi julistamisen sijaan ihmisiä kannustetaan miettimään kulutustaan laajemmalla näkökulmalla.

Olen vuositavoitteisiini listannut pyrkiväni vähintään 120 kulutusvapaaseen päivään vuoden aikana. Kuukausitavoitteissani on näkynyt kymmeneen ostovapaaseen päivään pyrkiminen. Ajatuksissani oli viettää karkeasti kolmasosa koko vuoden päivistä käyttämättä rahaa. Turhuuksiin kuluttaminen on tietysti yksi osatekijä tässä tavoitteessa mutta myös kulutuksen parempi ennakoiminen sekä suunnittelu esittää suurta roolia.

Marraskuussa oma kulutukseni ei ole ollut tavoitteiden mukainen, ellen nyt ihan viime päivinä saa rahavapaita useampia putkeen. Sillä ei kuitenkaan ole väliä koska tässä on enää yksi kuukausi jäljellä vuoden kestänyttä kulutuksen seurausta jäljellä. Kokonaisuus on se joka merkitsee enemmän kuin yksi kuukausi, tai yksi päivä.
Vuonna 2014 olen ollut käyttämättä rahaa lokakuun loppuun mennessä 96 päivää. Pidän tätä hyvänä suorituksena. Kun oikein miettii miten helppoa on joka päivä laittaa rahaa johonkin niin ei ole ollenkaan itsestään selvää että noita päiviä kertyy noin vain. Tai ainakaan kaikille ei ole. Itse olen huomioinut kaikki rahanvaihtotapahtumat, joissa raha lähtee minulta muualle, kulutukseksi. On se sitten suklaapatukan ostamista tai laskujen maksua. Kaikki. Jos maanantaina käy ruokakaupassa, tiistaina maksaa laskut, keskiviikkona käy kaupungilla muuten vaan ja maksaa parkkimaksun, torstaina ostaa uudet sukat, perjantaina käy täydennysostoksilla, lauantaina menee elokuviin ja sunnuntaina käy kahvilla, ei viikossa kerry yhtään kulutusvapaata päivää. Näin raa'asti sen olen laskenut. Siksi että oppisin paremmin yhdistämään asiointeja ja tehostamaan/tiivistämään niitä hetkiä ja retkiä kun olen jossakin kuluttamassa.
Ei ole suuri vaiva laittaa illalla rastia ruutuun jos on ollut käyttämättä rahaa.

Joulukuusta pyrin tekemään mahdollisimman krääsättömän. Siitä tulee itse asiassa erittäin mielekästä ja helppoa. Kohta alkava muutto tekee sen että joudun puntaroimaan tarkasti mitä tavaraa kannan uuteen asuntooni. Kun tila pienenee tavaran määrän merkitys kasvaa. Turha ja tarpeeton jää pois matkasta. Krääsä jää pois kuormasta. Ja voin olla varma että lisää krääsää en tule hankkimaan koska sitä ei tilanne kestä, tarkoitushan on juuri päinvastainen.

Joulukrääsään on helppo sortua. Viime vuonna kuitenkin ostin uusia jouluvaloja sille asetetun budjetin rajoissa. Edellisvuosilta on jouluisia kirpparikoristeita jonkun verran jäljellä. Näillä tehdään tänä vuonna uuteen kämppään joulu ja se riittää. Ei mitään uutta.

Haastan kaikki lukijani sekä pohtimaan Älä Osta Mitään -päivän ja -kampanjan tarkoitusta sekä osallistumaan siihen. Ei yhdeksi päiväksi vaan moneksi. Turhan kulutuksen välttämisen tulisi olla kansalaisvelvollisuus jo senkin puolesta että se ei palvele oikeastaan ketään, vähiten kuormittunutta palloamme. Pyydän myös että levitätte kampanjaa muille mahdollisille kiinnostuneille, joko tätä juttua jakamalla tai kampanjan sivua linkittämällä omissa kanavissanne.

Hauskana vastakohtana tälle päivälle on Black Friday, joka on amerikkalainen joulusesongin avauspäivä. Se sijoittuu kiitospäivän jälkeiseen perjantaihin. Amerikkalaiset kun ovat niin fiksuja niin ovat kehittäneet sopivan kulutuksen boostauspäivän kahden juhlan, kiitospäivän ja joulun väliin. Viime vuonna meilläkin kohkattiin Black Fridaystä, muistan siitä nähneeni televisiossakin uutisissa. Tänä vuonna rytisee vielä suuremmalla voimalla todennäköisesti. Nettikaupat huutavat jo suurista alennuksista ja kutsuvat ostamaan.
Älkää menkö. Pliis.

Sähkösyöppö, hittolainen!

Voi jumankauta. En muista olenko aiemmin kertonut lämpimässä varastossa nakuttaneesta sähköpatterista. Löysin sen sieltä joskus paukuttamasta tulikuumana, tästä on jo pitkästi aikaa. Tuo varasto pitää sijaa oikeastaan pelkästään lämminvesivaraajalle eikä sillä juuri muuta käyttöä ole.

Oikeasti, siellä on tyhjiä hyllyjä ja tyhjä kaappi. Se tavara mitä siellä on mahtuisi - ja kuuluisi - yhteen isoon jätesäkkiin. Tilan haaskausta mutta jotenkin koko varasto on hirvittävän epäkäytännöllinen. Siellä nyt vaan ei tule käytyä ja piste.

Joka tapauksessa, kun joskus sieltä löysin sen patterin tulikuumana aloin tietysti välittömästi sitä säätämään pienemmälle. Varasto on lämmin jo siitäkin että lämminvesivaraaja on siellä. Kovimpien pakkasten aikaan on ehkä hyvä että lisälämmitin pitää tilaa plussan puolella.

Grant Cochranen kuva

Kävin äsken tuolla varastossa nuohoojan kanssa, tsekattiin ilmanvaihtokanavia. Kun oven avasi puski varastosta aavikonkuiva ja kuuma ilmavirta. Patteri on siellä taas täysillä luukuttanut usean kuukauden ajan! Ihmekö tuo jos sähkölaskut on tosi suuria. Voi että ottaa päähän! Patterin säätönupit on niin huonosti asetettu että niitä ei näe ilman peiliä tai kamerakännykkävirityksiä. Nappasin koko vekottimen pois päältä, täytyy käydä myöhemmin tarkistamassa menikö se oikeasti pois vai lämmittääkö vielä. Mielestäni olen sitä aiemminkin ottanut pois ja/tai säätänyt pienemmälle. Onkohan niistä säädöistä koskaan ollut hyötyä koska tuntuu että patteri on aina siellä käydessäni porskuttanut täysillä..

Ääh.. No jos tuosta löydöstä tulisi vähän säästöä. Sitä tarvitaan ainakin sen asian vuoksi miksi nuohoojakin taas kävi. Se on oma tarinansa jonka kerron kun tässä asiat selviävät.

Normipäivä... NOT!

Olipa kerran vapaapäivä. Siihen loppui normaalius.

Tartuin tarjoukseen lisätyöstä, puolen päivän homma, puolen päivän palkka (plus vähän km-kuluja), siispä sopivaa ajanviettoa päiväksi. Ei tarvisi koko päivää käyttää, mutta kuitenkin tulisi tehtyä jotakin hyödyllistä. Njoo...

Perkule vie kun tein sen taas. Nimittäin sain ylinopeussakot. Tai tulen saamaan. Peltipoliisi välähti aivan omaa huolimattomuuttani: ajoin pienen mäennyppylän laelle johon kamera oli sijoitettu. Omissa ajatuksissani en huomannut että mäen kohdalla oli alennettu nopeusrajoitus ja tietysti kamera heti rajoituskyltin jälkeen. Onneksi en ajatuksissani ollut huomannut että nopeuteni laski ylämäessä, havahduin siihen kameran välähdykseen. Todennäköisesti ylinopeus tulee teknisen vähennyksen jälkeen olemaan kuitenkin jotain 10-12km/h, eli en usko varoituksella pääseväni. Varsinkin kun olen hiljattain sakot saanut.

Hitto vieköön. Kun asiassa on sellainen seikka että tulee kaiketi kutsu poliisilaitokselle johonkin haastatteluun kun ylinopeudesta on kärähtänyt nyt 3 kertaa kahden vuoden aikana.

Typerintä on se että en edes ole kaahaaja vaan mielestäni maltillinen kuski. Neljästä ikinä saamastani sakosta kolme on tullut niin että en ole huomannut että nopeusrajoitus on muuttunut, sitten on sopivasti tullut kamera tai maija ennen kuin seuraava rajoituskyltti on tullut (ja niitä kylttejähän on aika tiiviisti sijoitettuna). Yksi sakko on tullut tutusta paikasta, missä koin jonkunlaisen aivopierun ja ajoin väärää nopeutta vaikka olisi pitänyt tietää satoja kertoja kohdasta ajettuani se oikea rajoitus.

Voi variksen kivekset. Näin pidetään taloudesta huolta, kyllä. Taloudellista ajoa Velin tapaan. Road rageen eli tieraivoon en alkanut, sentään otin kuvan seuraavasta peltipoliisista joka tuli vastaan. 1-1.

No ei kai siinä. Postia odotellessa.