Enpä olisi uskonut! osa 2

Kuva iosphere

Tammikuussa en olisi uskonut että minä, tavallinen ihminen voisin saada puhelinedun. Nyt, puolisen vuotta myöhemmin totean taas että enpä todella, todella olisi uskonut.

Tässä jokin aika sitten oli hyvin lähellä että en tilannut uutta tietokonetta. Tämä vanha takkuaa ja on vähän sellainen epävarma jo. Lisäksi uusia, työasioihin liittyviä asioita ja kokonaisuuksia en haluaisi tälle koneelle enää alkaa talletella koska ne saattavat kadota taivaan tuuliin minä päivänä tahansa.

No. Eipä ole sitä murhetta enää. Kirjoitan tätä vielä vanhalla koneella mutta tuossa vieressä on uusi tietsikka! Lisätyön kautta mahdollistui uuden, varmaan käyttöön soveltuvan koneen hankinta.

Vielä kesän kynnyksellä jouduin kuukausitavoitteissa miettimään varteenotettavia vaihtoehtoja ykkössivutyön mahdollisen loppumisen varalle. Asiat ovat rullanneet siihen malliin että tuosta sivutyöstä on paitsi poistunut uhka sen loppumisesta, on käynyt selväksi että työpanokseni tarve (ja oma halu siihen) tulee kasvamaan selvästi, jopa hurjasti. Koska käytän jonkun verran jo nyt tietokonetta tuon työn puitteissa ja jatkossa tuo käyttö tulee lisääntymään, katsottiin että tällainen vapaassa käytössä oleva työkone voisi olla paikallaan. Ja minullehan tämä sopii vallan mainiosti.

Tällainen on varsinaisessa työssäni aivan kertakaikkiaan tilanne jota ei pääse syntymään. Ei ole tarvetta. Jo aiemmin tullut puhelinetu oli hämmentävä, tietokone vielä kummallisempi juttu. Mutta miellyttävän kummallinen. Säästin tonnin, ylikin jos vertaa siihen että olisin voinut impulssin vallassa käydä koneen ostamassa tässä viimeisen parin kuukauden aikana.

Jatkossa saan tehtyä paljon kivempia väkkyröitä ja taulukoita velka- ja muistakin listauksista! Kunhan opin käyttämään uutta konetta.

Lisätöistä kun puhutaan niin tässä on kaikki ainekset siihen että noin vuoden kuluttua kokeilisin siirtyä tekemään pelkästään sitä, ainakin joksikin aikaa. Katsotaan kuinka asiat loksahtelevat ja millä aikataululla. Useasta lisätyöstäni tulen selkeästi tähän yhteen panostamaan jatkossa eniten. Tämä on kyllä käsittämätöntä. Parin päivän aikana on taas tullut kyselyjä opetushommiin eri paikkoihin, en ymmärrä miten kaikki sitten tapahtuu samaan aikaan ja nyt olen tilanteessa jossa joudun kieltäytymään kun en vain ehdi joka paikkaan vaikka haluaisinkin. Huhhuh...

Sellainen juttu vielä tähän loppuun, että kun tässä parin päivän sisällä julkaisen "the artikkelin" kulutusluottojen maksamisesta, en tarvitse erikseen enää onnitteluja ja tsemppiviestejä siihen juttuun. Niitä tuli kasapäin kuukauden velkalistauspostaukseen ja niistä olen hirmuonnellinen. Haluan tähdentää että jutun julkaiseminen ei ole lisäonnittelujen kalastusta, enemmän fiilistelyä siitä että sen kirjoittaminen on vihdoin mahdollista ja onhan siitä ollut jo ainakin vuoden ajatus muhimassa.