Olen lukenut nyt kahden päivän aikana noin kaksikymmentä englanninkielistä henkilökohtaisesta taloudesta / velattomuuteen pyrkimisestä kertovaa blogia.
Olen täynnä intoa. Laskelmien tekemisestä on muutenkin muodostunut lähes pakkomielle, mutta taas tänään aamulla olen leikkinyt numeroilla. Tein vuoden 2014 tavoitteisiin pieniä muutoksia, enkä malta odottaa paria viikkoa että saisin julkaista ne. Yritän kuitenkin odottaa vielä hetken.
Päättäväisyys kulutusluottojen tappamiseen on suurempi kuin koskaan, lisäksi mieli asian suhteen on melkoisen tyyni ja kirkas. Kun aloitin urakan, mukana oli vielä sellaista "kaikki romahtaa jos..." -hätää. Nyt on ainoastaan selkeys siitä että velat laitetaan poistoon.
Mitä enemmän velkaa on maksanut pois, sitä vähemmän maksaminen tuntuu pahalta. Alkuun luottokortin lyhentäminen minimilyhennystä suuremmalla summalla tuntui siltä että heittäisi omaa rahaa hukkaan. Tähän velkaantuminen kaiketi osittain perustuukin, kun otettua lainaa ei haluaisikaan maksaa takaisin. Nyttemmin sitä suurempi ilo mitä suurempi lyhennys. Kymmenen päivän kuluttua on palkkapäivä perustyöstä, silloin lähtee seuraavat lisälyhennykset matkaan.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Lähden pian töihin tuplapalkalla ja tämä sopii suunnitelmiini enemmän kuin hyvin.
Sama fiilis! Kun alkoi makselemaan velkoja pois niin kyllähän se harmitti, kun ajatteli, mitä sillä summalla saisi ostettua kaupasta. Se meni vähän niinkuin hukkaan velkoja maksettaessa.. Mutta nyt fiilis vaan nousee kun saa lyhentää velkaa. Hyvä Veli! Niin ja hyvää Itsenäisyyspäivää, taitaa sullakin olla vuorotyö kun oot töissä :)
VastaaPoistaNiin ja laitappa linkkiä, uudet blogit on aina tervetulleita!
VastaaPoistaJees, perinteistä kolmivuorotyötä teen. Voisin laittaa tosiaan lukulistaa, kokoan jo tänään (työajalla?), illalla viimeistään. Stay tuned!
PoistaHeh, olen taas aina mielelläni maksanut luottokorttivelkoja. Sehän oli vain rahaa, jonka saisin takaisin käyttööni käytännössä heti. Tämä suhtautuminen selittänee oman velkaantumiseni aika hyvin. :)
VastaaPoistamielenkiintoista tuo että miltä se maksaminen eri ihmisistä tuntuu. mulla on aina ollut se fiilis että jee, saa maksaa laskun pois eikä sitten ole mitään ylimääräistä velkaa minnekään/kellekään. tietty ois kivempi jos ne rahat jäis itelle, mutta se on maksettava mikä on maksettava sanois matti nykänen.
VastaaPoistatuplapalkka kelpais mullekin, pitäisköhän miettiä jotain hommaa mitä vois tehdä vaikkapa iltaisin tai pyhäpäivinä..
"Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa". Onneksi tosiaan nyt tilanne on se että on hienoa maksaa pois, aina näin ei ole ollut.
PoistaÄlä vain ala tekemään vuorotyötä! Itse olen monta vuotta nauttinut vuorotyön tuomista eduista, arkivapaista, ei viiden päivän työviikoista jne., mutta... Lapseni aloittaa koulunkäynnin parin vuoden päästä, enkä tiedä miten pystyn järjestämään vuoroviikkovanhempana sen että olisin kotona. Työ siis varmaankin menee vaihtoon mikä on suuri höh sillä nautin työstäni enkä haluaisi vaihtaa sitä toiseen. Toisaalta, monet päiväkodin joulujuhlat jne. on mennyt ohi työn takia. Suurin osa kansasta elää samaan sykliin, me vuorotyöläiset eletään sellaista harmaata aluetta jossa mikään ei mene kuten Strömsössä.
Itse toiveena olisi jäädä vuorotteluvapaalle kun lapsi koulun aloittaa, tosin hallituksen muutokset tuossa järjestelmässä taitavat vesittää aikeeni.. Tulee olemaan hankala paikka. Ensi vuosi vedetään kuitenkin vielä täysillä!