Lumipallota itsesi velattomaksi! (Debt Snowballing)

Henkilökohtaiseen talouteen / velanhoitoon liittyviin blogeihin yhdistetään monesti omanlaisensa sanasto. Tässäkin blogissa on usein viljelty velkojen lumipallottamista, snowballingia, säästämisen lumihiutaleita jne. Velanmaksun menetelmiä on aiemmin avattu esimerkiksi kirjoituksessa Velkatsunami.

Nyt käytän tämän kirjoituksen kertomaan siitä mitä on velkojen lumipallotus. Aiheen parissa yhtään aikaa viettäneet tietävät mistä on kyse mutta jollekin ajatus saattaa olla silmiä avaava.

Snowballingia wikipediasta.

Lumipallon ajatus on erittäin yksinkertainen. Jos ajattelee lumipalloa jota lähdetään vierittämään, tiedämme kaikki että kerätessään lisää lunta itseensä se kasvaa ja kasvaa. Aluksi se kasvaa maltillisesti mutta mitä enemmän pallon pinta-ala kasvaa, sen nopeammin se saa kerättyä lisää lunta itseensä kasvaen nopeammin ja nopeammin.

Kun yhtälöön lisää velanmaksun, on ajatuksena se että matkaan lähdetään hitaasti mutta varmasti ja pikkuhiljaa kerätään vauhtia ja kasvatetaan lumipallon kokoa. Miten se sitten tapahtuu?

Kuvitteellisena esimerkkinä käytetään tapausta joka voisi aivan hyvin olla totta. Esimerkkihenkilö on valmistautunut listaamalla velkansa velkasaldon mukaan ja tuloksena on seuraava taulukko.

Taulukon saa klikkaamalla suuremmaksi. Velkasaldojen lisäksi hän on listannut kuhunkin velkaan käytetyn sovitun minimilyhennyssumman. Lisäksi viimeisessä sarakkeessa on merkittynä se miten monen kuukauden kuluttua kukin velka on maksettu kokonaisuudessaan pois. Yksinkertaistamisen vuoksi näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon korkoja. Nykyisellä suunnitelmalla velat on maksettu pois 12 vuodessa. Ilman opintolainaa aikaa kuluu 3 vuotta 7 kuukautta. Jokaiseen lainaan tehdään siihen sovittu minimilyhennys kuten normaalistikin. Esimerkkihenkilömme ei kuitenkaan tyydy tilanteeseensa vaan haluaa näistä taloudellisista taakoista nopeammin eroon. Siksi hän lisää yhden sarakkeen.

Lisälyhennykset. Aivan yhtä tärkeää kuin jokaisen lainan minimilyhennyksen suorittaminenkin on, on myös jokaisen mahdollisen lisäeuron maksaminen aina siihen lainaan jonka saldo on pienin. Se on lumipallomenetelmän etu.
Esimerkkihenkilö sai juuri kaksi kuukautta pois ensimmäisen lainan maksamisesta. Mitä tapahtuu kolmen kuukauden jälkeen? Ensimmäiseen lainaan käytetty minimilyhennys + lisälyhennys siirretään kokonaisuudessaan seuraavaan lainaan. Ensimmäisen taulukon tilanteessa tuo Luottokortti 1 olisi maksettu viidessä kuukaudessa jonka jälkeen siihen käytetty lyhennyssumma olisi todennäköisesti sujahtanut tavalliseen (lue: turhaan) käyttöön.

Kun Luottokortti 1:een (LK1) maksettiin kolmattaerää, jäljellä oli vain 50€ maksettavaa mutta maksuerän suuruus oli 100€. Ylimääräinen 50€ maksettiin Huonekaluliikkeen luottoon (HK). Alusta asti HK on lyhentynyt minimisummalla. Kun neljäntenä kuukautena koko Lumipallomaksuerä siirretään tuohon lainaan, lyhentyy sen maksuaika alkuperäisestä kahdeksasta kuukaudesta viiteen kuukauteen. Huomioi että LK2 -lainasta eteenpäin maksukuukausien määrä on edelleen minimilyhennysten mukainen. Paitsi että kun HK on maksettu viiden kuukauden kuluttua, muuttuu LK2:n tilannekin.

Luottokortti 2, jota alunperin olisi saanut maksaa 22 kuukautta, onkin nyt uuden Lumipalloerän ansiosta historiaa puolet nopeammin. Ja taas seuraavan lainan kimppuun.

Kasvatettu erä on jo niin suuri että Käyttölainakin, alunperin suuruudeltaan 6350€ saadaan maksettua todella nopeasti siitä hetkestä kun fokus on siihen siirtynyt. Muistakaa, siihen on maksettu edelliset 11 kuukautta minimilyhennystä ja vasta sen jälkeen suurempaa yhdistettyä erää.
Jos esimerkkihenkilö haluaa tosissaan lainoistaan eroon hän käyttää menetelmää myös opintolainan tuhoamiseen.

Taulukkoa maksujen jakautumisesta kuukausittain

Lumipallottamalla velkansa esimerkkihenkilö nujersi velkansa yli yhdeksän vuotta etuajassa! Mitä enemmän pystyy lumipallottamaan alusta alkaen, sen nopeammin kaikki tapahtuu. Jos alkuperäinen lisälyhennys olisi ollut 50€ enemmän, olisi velka kuitattu 3kk tästäkin aiemmin. Jos velanmaksu olisi alkanut ainoastaan minimilyhennyksillä ilman lisälyhennyksiä velka olisi kuitattu 43 kuukauden jälkeen (3 vuotta 7 kuukautta).

Velkojen lumipallottaminen ei välttämättä ole edullisin ainoastaan taloudellisesti ajateltuna sillä pienisaldoisemmat velat voivat olla pienikorkoisempia kuin suurempisaldoisemmat. Menetelmä tuo kuitenkin nopeasti tuloksia kun pienimpiä lainoja tippuu kelkasta pois ja kuukausierää kasvattamalla myös suuremmista lainoista alkaa saada korkojen lisäksi myös pääomaa nakerrettua palasina pois.

Voi olla koukuttavaa keksiä lumipallolyhennykseen niin paljon euroja kuin vain pystyy. Näitä lumihiutaleiksikin kutsuttuja pieniä rahaeriä kun yhdistää lumipalloerään, saa jokaiselle eurolle merkittävän tarkoituksen. Lumihiutaleet sopivat niin säästämisen boostaamiseen kuin velanmaksuunkin.

Itse olen hyödyntänyt snowballingia omassa velanmaksussani. En ehkä tyylipuhtaasti mutta varmasti siitä paljon vaikutteita saaneena. Tärkein pointti on ollut koko ajan se että vaikka joku laina jääkin pois ei se tarkoita sitä että pitäisi tai voisi kuluttaa lyhennyssummaa vastaava määrä enemmän. Jos olen maksanut summan X aiemmin ja siis elänyt summalla Y, miksi en voisi tehdä samaa jatkossakin?

Suosittelen jokaiselle snowballingista kiinnostuneelle naputtelemaan omia numeroitaan laskuriin jolla viimeisen kuvan taulukko on tehty. Laskuriin voit määritellä lainojen määrän, saldon, koron, kokonaislyhennyksen minkä pystyt tekemään sekä päättää haluatko maksaa lainat saldo- vai korkojärjestyksessä. Erittäin, erittäin näppärä apuvälinen velkojen maksusuunnitelman tekemiseen!

Huonot kanta-asiakaspassit

Olen kanta-asiakaspassinarkkari kuten aiemminkin olen kertonut.

Yleensä keksin passeista vain hyvää mutta tällä hetkellä lompakossa on kaksi erittäin kyseenalaista passia.

 Toinen passi on ECCOn leimapassi. Ostamalla hulppean hintaisia kenkiä viisi paria, saa kuudensista hulppean hintaisista kengistä 20€ alennusta. Alennuksena tietysti tuo on kiva summa rahallisesti. MUTTA!! Sen saadakseen joutuu ostamaan monella sadalla eurolla kenkiä. Olen elämäni aikana ostanut yhdet kengät jotka ovat maksaneet ECCOn kenkien verran ja tuosta ostoksesta leimani sainkin. Leimaan oikeuttaa vähintään 100€ arvoinen ostos.
En näe itseäni ostamassa loppuelämässäni ainakaan ECCOn kaupasta enää neljää paria kenkiä. Joo, ne on kivan tuntuisia jalassa mutta kokemuksen mukaan eivät kestä uutuutta hohtavina yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan kenkä. Se pari mikä minulla on, menee vielä monta vuotta ja todennäköisesti siihen mennessä on kirpparilla tullut vastaan seuraava jalkinepari jonka käytän puhki asti.


Sitten toinen, hirveä passi. Olen jopa mennyt siihen lankaan että olen sitä käyttänyt reippaasti ja hyvillä mielin. Kyseessä on parturin leimapassi. Jokaisesta leikkauksesta saa leiman. Passi on vuoden voimassa. Minulla ja muksulla on sellaiset hiusmallit että ne vaativat usein fiksausta. Siispä käyntejäkin on tullut useasti. Markettiparturin eri työntekijät pitävät samaa toimenpidettä eriarvoisina sillä joskus leikkaus onkin mennyt siistimisen nimellä ja hinnalla eikä leimaa ole tullut. Muksun kohdalla käynyt näin. Useimmiten kuitenkin on leikattu, leimattu ja rahastettu sen mukaan.

Olen ollut siinä luulossa että passin täyttyessä saa ilmaisen leikkauksen. MUTTA! Selvästihän passissa lukee että passin täyttyessä saa 12€ hyvityksen seuraavasta leikkauksesta. Hyvityksen hinta on enemmän kuin leivottu sisään leikkaustaksaan. Jotenkin vain aina olettaa ja ajattelee että jotakin saa ilmaiseksi kun passit on täynnä. Niin voimakas tuo oletus on että vaikka passissa lukee ja asia on todennäköisesti myös suullisesti kerrottu, ei sitä muista. Jos miesten hiustenleikkauksen hinta on 28€ ja lapsen muutaman euron vähemmän, tuntuu tuo 12€ aivan liian pieneltä hyvitykseltä "kanta-asiakaseduksi".

Parturin taksat ovat niin suuret että asialle piti tehdä jotakin. Citymarketissa oli tarjouksessa hiustenleikkuukone, 17,95€. Ostin sen. Laitteen hinta tulee takaisin erittäin nopeasti. Viivästämällä parturissakäynnin välejä kahdella-neljällä viikolla siistimällä niskavillat ja sivustat, hyöty tulee jo parin seuraavan kuukauden aikana. Jos muksu haluaa pitää kesämallin hiuksia talvellakin, pärjätään todennäköisesti enimmäkseen ilman parturia hänen kohdallaan.

Seuraavaa parturipassia en sitten ehdi vuodessa saada täyteen ellei siellä onnistu yhdistämiskikalla voimassaoloajan pidentäminen. Tässä tällainen, arjen pienisuuri säästö.

Legenda Hullusta Pyöräilijästä osa 2 - Vielä Virstoja Edessä

Pyöräilijänä toiminut Toa55

Edellisen kirjoituksen pyöräilysaaga  - tai farssi - saa jatkoa.

Olen usein aiemmissa kirjoituksissa tuuminut asioiden selkiytyneen jotenkin kummasti kunhan niille on antanut tilaisuuden selkiytyä. Tietty positiivinen ajattelumalli kun tuntuu saavan ihmeitä aikaan. En tarkoita aivan siinä mittakaavassa kuin jotkut haluavat ajatella Rhonda Byrnen Salaisuuden innostamana, mutta melkein kuitenkin (Byrne on kyllä vetovoiman laillaan kaahinut varmaan melkoiset massit). Positiivinen ajattelu "vetää puoleensa" asioita koska oma mieli viritetään havainnoimaan kaikki mielekkäät muutokset sen sijaan että keskittyisi vain pessimistiseti siihen mikä menee vikaan. Aihe on äärimmäisen kiehtova ja tätä hyödynnetäänkin monenlaisissa itsen kehittämismalleissa ja oppisuunnissa.

Mutta, asiaan taas. Päätin siis pari päivää sitten ostaa pyörän. No, kuinka ollakaan viimeisimmät huoltoyritykseni tuottivat jotenkin kummasti tuloksia kun pyörä oli päässyt yön yli asiaa miettimään. En jaksa, pysty tai haluakaan ymmärtää miksi se nyt sitten on taas toiminut oikein sulavasti. Pääasia on että sillä on kiva taas polkea vaikka aikaansaannoksen olisikin käynyt tekemässä joku voiteluista vastaava pikkujumaluus. Tai kotitonttu.

Kun tein noin viiden kilometrin testilenkin päätin unohtaa pyöräostokset (vaikka samalla reissulla kävinkin tsekkaamassa kandidaatteja). Samalla moitin itseäni siitä että olin NÄIN vähällä ostaa uuden pyörän. En ole koskaan sellaista tehnyt ja olen joskus ajatellut että en tule koskaan tekemäänkään. Edelleenkin kun maailma on pullollaan käytettyjä mutta käyttämättömiä pyöriä. Saamari että on helppo sujahtaa mielentilaan jossa oikeuttaa itselleen yhtä sun toista vaikka hetkeä aiemmin noilla oikeutuksilla ei ole ollut sellaista voimaa joka saa ihmisen toimimaan niiden puolesta.

No niin. Aiemmin laskin itselleni polkupyörän verran rahaa auton käyttämättömyydestä johtuvilla säästöillä sekä ylimääräisen tavaran myymisen tuomalla rahalla. Mitäs nyt kun säästin juuri pyöränkin verran rahaa?

Poljin jälleen viisi kilometriä, tällä kertaa Prismaan, ostin kaksi S-ryhmän osuuskaupan omistajajäsenyyttä ja siirsin 50€ S-pankin rahastoon. Jea!

Ei se hullu ole joka...

...pyöräilee. Päinvastoin.

Tartuin omaan tavoitteeseeni kulkea työmatkat pyörällä oikein kunnolla. Tarkoitan tyyliin härkää sarvista ja heti reippaalla otteella! Kuljen nyt kaikki muutkin matkat pyörällä koko kuukauden ajan.

Laitoin vireille auton liikennekäytöstäpoiston. Tai vireille ja vireille, netissä parin minuutin juttu ja nyt auto on ns. seisonnassa. Koko elokuu mennään fillarilla!

Trafin sivuilla tehdään tuo poisto ja myöhemmin taas käyttöönotto. Siellä oli myös liikennekäytöstäpoiston kannattavuuslaskuri johon oikeat arvot syöttämällä selviää onko poisto kannattavaa vai ei. Itse sain seuraavanlaisen tuloksen

 Vakuutusmaksuissa, polttoaineessa jne. säästyisi kuukauden ajalta reilu 90€. Ok.

Itse laskuri näyttää tältä.

Kannattaa käydä katsomassa jos alkaisi pyöräily kiinnostaa jos säästöt nousisivat oikein suuriksi!

Autoa en ole käyttänyt nyt ehkä viikkoon kertaakaan. Sateeseenkin kerran menin pyörällä hetken kipuilun jälkeen. Jes, hyvä minä!

Pyöräily toi kuitenkin yhden lisähaasteen. Ostin kesäkuussa uuden fillarin, joka on paljastunut meikkausten alta huonoksi yksilöksi. Myyjä kertoi puhdistaneensa kaikki laakereista lähtien huippukuntoon. Taisi olla käynyt sellainen juttu että on jättänyt kaiken niin puhtaaksi että siellä on liikkuvat osat sitten hanganneet hiekan ja pölyn kera tässä kesän aikana paikat rikki. Pyörässä nimittäin kosahti oikeastaan kaikki mahdollinen parin päivän sisällä. Ei auta putsaukset tai voitelut enää. Rahaakin olen ehtinyt jo kunnostamiseen laittaa enkä enää haluaisi lisää siihen tuhlata.

Siispä nousi ajatus. Jos olen jo tehnyt mahdottomaksi autolla ajon ja saanut siitä säästöä 90€, voi tuon käyttämättä jääneen rahan mieltää alkupääomaksi uuteen pyörään. Perusmankeli lähtee suunnilleen hintaan 250€. 160€ siis enää omasta pussista maksettavaksi! Heinäkuussa meinasin myydä tavaraa ulkomaille ja hankkia rikkauksia sitä kautta. Homma meni jäihin mitä ulkomaihin tulee, maan rajojen sisäpuolelle olen kuitenkin kaappien sisältöä ehtinyt tyhjätä hyvää vauhtia. Tilillä olisi myyntivoittoa enemmän kuin riittävästi tuon loppuosan kattamiseen!

Pyörä tulisi siis ilmaiseksi, tai pikemmin vaihtamalla. Joitain tavaroita itseltä pois, yksi kappale uutta pyörää tilalle. Lisäksi tietysti jokainen fillaroitu kilometri vähentää auton kulutuksesta aiheutuvaa huollon tarvetta sekä tuo säästöä kun polttoainetta ei kulu. Vanhat polkupyörät voin säilyttää ja korjata jossain vaiheessa tai myydä eteenpäin projektipyöriksi näin edelleen vähentäen lopullista uuden pyörän hintaa.

On ollut aika mahtava fiilis kun joka ilta on jalat olleet siinä mallissa että huomaa niiden olleen muussakin käytössä kuin sohvalla vaakatasossa! Olen erittäin innostunut tästä!

Taidan huomenissa käydä ihan tosissani pyöräkaupoilla.

Isoja lukuja, paljon lukijoita

kuva imagerymajestic

Doin' the happy dance!!

Hei taas, kiva nähdä uudestaan! Hei sullekin, mukava kun tulit takaisin! Ja terve sinulle, olen Veli ja tämä on blogini!*

Viime marras- tai joulukuussa oli hieno hetki kun satuin näkemään Bloggerin sivulukumittarissa lukeman 12345. Siitä tuli tuolloin mieleen sana "jatkuvuus" joka lähti elämään omaa elämää ajatuksissani, siitä kuinka tärkeää on pitää yllä sitä tiettyä mielenlaatua mitä olin harjoitellut blogin kirjoittamisen ajan ja mikä liittyi tiettyyn taloudelliseen itsekuriin ja/tai menojen järkeistämiseen ja minimointiin. Unohdin lähes heti tuon hienon näkymän 12345.

Kunnes 10. tammikuuta sama mittari oli lukemassa 22222. Utopistinen luku, vähän kuin joku kummallinen kellonaika keskellä yötä herätessä (01:01.01).

21. tammikuuta silmiin osui sivulukumäärä 25000.

Laitoin nuo kaksi viimeisintä ylös ihan sen vuoksi jos joskus aikoisin kirjoittaa pienen pätkän sivulukujen kehityksestä, tasaluvuista tai mitä tahansa.

Eilen illalla mittari nytkähti taas sellaiseen asentoon että huh. Viikonlopun aikana tuli ensinnäkin perättäin kaksi koko blogin vilkkainta päivää kun lauantaina sivulukuja oli yli 600 ja sunnuntaina mentiin yli 900 yksittäisen sivuluvun. Uniikkeja kävijöitä on luonnollisesti vähemmän kun jokainen sivunvaihto samalta kävijältä lasketaan uudeksi sivuluvuksi. Kuitenkin, määrässä tuo on omassa maailmassani suuri nousu koska keskimäärin päivässä tulee 350-500 sivulukua ja silloin tällöin vähän yli tuon viidensadan.

Niin, sivulukumittari muuttui eilen kuusinumeroiseksi kun se pyöräytti ensin vaikuttavan näköisen luvun 99 999 ja sen jälkeen heti 100 000 sivun katselua!!

Hurjaa. Tai olenhan sen tiennyt että lukijoita on kertynyt mutta toisaalta tuntuu kuin jutustelisi enimmäkseen itsekseen tai sellaiselle pienelle porukalle. Kuitenkin *Googlen Analytics osoittaa että viimeisen kuukauden aikana joka kolmas blogissa käynyt on ollut lukemassa ensimmäistä kertaa. Monesti kirjoitan olettaen että lukija tietää mitä aiemmin on tapahtunut tai mistä tähän pisteeseen on tultu ja näinhän ei ole ollenkaan asian laita. Tähän meikäläisen ehkä tulee kiinnittää huomiota jatkossa kirjoittaessa. Kuitenkin on erittäin kiva huomata että kaksi kolmasosaa lukijoista on palaavia lukijoita, kaikesta huolimatta ;) Yleensä palaavien määrä suhteessa uusiin kävijöihin taitaa olla huomattavasti tasaisempi.

Siis kiitos Sinulle! Kahdelle kolmesta jotka tulitte uudelleen ja yhdelle kolmesta joka uutena tulokkaana luit tänne asti. Teistä jotka jotka kuulutte jälkimmäiseen, kaksi kolmesta tulee todennäköisesti vielä joskus lueskelemaan ja yksi lähtee etsimään muilta vesiltä mehukkaampaa kerrontaa tai yleensä ottaen kiinnostavampaa sisältöä.

Jatketaan pyrkimistä kohti velattomuutta. Ja seuraavaa sataatuhatta sivun katselukertaa.

PS: Yksi varma osatekijä viikonlopun kävijäpiikkiin on blogikollega Pohatta joka komeili Taloussanomien jutussa viikonloppuna. Pohatan sivulta tuli tänne tavanomaista enemmän väkeä koska on itse todennäköisesti saanut hurjasti liikennettä omaan blogiinsa. Käykää lukemassa sielläkin!

Tule ulos lompakosta!

Yksi fiksuimmista asioista mitä olen tehnyt viime vuosina on se että tulin taloudellisesti ajateltuna "lompakosta ulos".

Kuva razvan ionut

Moi! Olen Veli, toipuva rahan väärinkäsittelijä. Mahdollisesti myös väärinkäyttäjä.

Olen tehnyt matkaa parantaakseni sekä elintapojani että nostaakseni elintasoani. Sekä taloudellisesti että kokemustasolla. Hyvää mieltä hakemassa.

Itselle on käynyt kuten aika monelle muullekin. Jossain nuoruuden ja varhaisaikuisuuden välimaastossa sitä vain solahti tietynlaiseen keskiluokkaiseen elämäntyyliin, monessa asiassa. Nuoruuden ehdottomasta idealismista jäi paljonkin rippeitä jotka ovat nykyiseen cityvihreyteen rinnastettavissa olevia tekoja ja arvoja, mutta kyllä sitä on menty sitten ihan toiseenkin äärilaitaan. Todisteena kasa velkaa mitä tässä on reilun vuoden aikana maksettu urakalla pois.

Onneksi heräsin todellisuuteen ja näin oman tilanteeni mahdottomuuden. Ei yhden duunarin palkoilla pyöritetä velkakarusellia kun pään päällä on omakotitalon verran kattoa, pankille siitä tuhdisti maksettavaa ja juoksevia kuluja maksettavaksi niin talosta kuin perheen elättämisestäkin. Nykyisin perhe koostuu ainoastaan yhdestä lapsesta, sitäkin suuremmalta tuntuu kuitenkin vastuu siitä kun ei ole ketään muuta sitä jakamassa.

Osamaksuviidakossa on tullut seikkailtua. Kaikenlaista on ostettu ja maksettu, oppirahoja lyöty tiskiin useamman kerran. Ja aina oppituntien jälkeen haettu tukiopetusta kun on ollut "pakko" hankkia jotakin maksamalla erissä "vain" niin-ja-niin-monta-kymppiä kuussa. Löytyy kännykkää, telkkaria, pesukonetta ja tietokonetta, osarimaksuilla hankittuna.  Tällä hetkellä en maksa mistään eriä, ja se vasta hankalaa onkin. Ei sellaista kuukautta ettenkö hekumoisi tietokoneen päivittämisestä tai sohvan ostamisesta. Sängynkin meinasin ostaa heti kerralla usean tonnin hintaisena, "koskaan kun en ole uutta sänkyä omistanut vaan muiden vanhoja". Hetken mielijohteesta voisin aivan hyvin sitouttaa itseni uuteen kännykkäänkin vuodeksi tai kahdeksi vaikka vanhakin pelittää aivan täydellisesti. Tekemistä siis vielä riittää ainakin itsekurin rintamalla.

Ulos lompakosta tuleminen ja oman tilanteen avaaminen muille on helpottanut kaikkea sanoinkuvaamattoman paljon. Blogiin pystyn kirjoittamaan ilman suodattimia niin onnistumiset kuin epäonnistumiset. Yllättäen oikeassa elämässä olen kertonut lähes kaiken tekemäni varsin avoimesti ympärilläni oleville ihmisille. Kertonut lainanmaksuista, ylimääräisen rahan keräämisen tarkoituksista (ylimääräiset lyhennykset), pennin venyttämisestä ja kulutuksen tarkastelusta uudesta näkökulmasta. Olen innostunut oman talouden tarkkailusta niin paljon että se on yksi lempipuheenaiheitani. Omalta innostukselta en aina ymmärrä että jokaista ihmistä ei kiinnosta miten vaikuttaa opintolainan lyhennystahtiin puolen prosenttiyksikön koronmuutos tai miten ruokabudjettini alitus saa hyppimään ilosta.

Olen sitouttanut (kohta 3) itseni hoitamaan raha-asioitani paremmin kuin aiemmin, kerron tekemisistäni ja pyrin pysymään kaidalla polulla ja saamatta enää Tuhlaajapojan leimaa otsaani. Toipuvien rahan väärinkäsittelijöiden tukipiirejä ei ehkä oikeasti missään järjestetä mutta tämä on hyvä paikka meikäläisen julistaa taloudellisen herännäisyyden ilosanomaa ja toivottaa eheytymistä muille väärinkäsittelijöille ja jopa väärinkäyttäjille. Alkutekijöissä vielä ollaan mutta päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Jokainen tänään maksettu velkaeuro tai jemmaan laitettu säästöeuro korostuu perhosvaikutuksen lailla ja niillä voi olla hurja merkitys kun katsotaan kymmenen vuoden päähän.
Koskaan ei ole liian myöhäistä havahtua oman rahankäytön sudenkuoppiin ja alkaa niitä työstämään! Vuodessa saa jo paljon aikaan, mutta tuo ensimmäinenkin vuosi aloitetaan jostain, miksei siis tästä ja nyt!

Jos joku on vielä luurankojen lailla oman lompakkonsa uumenissa, tee itsellesi palvelus ja tule ulos sieltä heti! Kun sen tekee niin voi huomata että suurin häpeä omasta rahankäytöstään karisee kun ei katsele liikoja taaksepäin vaan suuntaa tekonsa ja ajatuksensa paremman tulevaisuuden puolesta.

Alkuun pääsee esimerkiksi näin:

8 vinkkiä joilla saat velat maksuun

8 vinkkiä lisää joilla saat velat maksuun

Tulossa 8 vinkkiä joilla saat pidettyä vauhdin yllä velanmaksussa.

Elokuun tavoitteet

Mitä toivon elokuun tuovan tullessaan?

Ainakin seuraavaa olen pohdiskellut.

Kuva iosphere

1. Kulutusvapaita päiviä vähintään 10.
Tämä on vähintään selkeä tavoite, onhan se toistunut joka kuukausi tänä vuonna. Elokuu tulee olemaan siitä poikkeuksellinen että pesen kaksi aiempaa kuuta päivien määrässä. Tai, pakkohan se on että saan vuositavoitteen 120 päivää täyteen. Lapsen kanssa tämä on huomattavasti hankalampaa kuin jos eläisi yksin. Suuremmassa perheessä varmasti vielä hankalampaa. Tai sitten olen vain liian perso jäätelölle, ja olen mokannut kesällä sen vuoksi..


2.Työmatkat pyöräillen.
Tässä vasta haastetta. Työmatkani on noin 4km suuntaansa eikä siis mitenkään kumma matka mennä fillarilla. Jotenkin laiskuus vain liian usein voittaa ja sitä keksii kaikenlaisia tekosyitä itselleen. Heinäkuussa loman jälkeen kuljin automaattisesti ensin autolla mutta vaihdoin aika nopeasti pyörään. Nyt voisin hyödyntää sitä paljon enemmän ja tietoisesti jättää auton valitsematta kaikkina niinä aamuina kun väsyttää, pukea sään mukaan jos sataa jne.
Säästö bensassa ei ole suuren suuri mutta hyöty kropalle on sitäkin merkittävämpi. Kuntokuurille pitää antaa aina mahdollisuus, ja sitä parempi jos se alkaa jo ennen syyskuuta (kuten monilla syksyn tullen).

3. Tavaran raivaaminen.
Laitan tämän taas listalle koska olen jo saanut aika paljon tehdyksi tällä saralla. Lisää turhaa kamaa pois. Oli se sitten myymällä, kierrättämällä tai heittämällä roskiin. 

Tavoitteeksi en erikseen nimeä sitä että lisätöiden tuloja tulisi seurattua. Se on enemmän itsestäänselvyys jonka tulen purkamaan sitten kuun päätteeksi. Tiedossa olisi ainakin pientä pintaparannuspuuhaa kotona.