"Kerran se kirpaisee.."

Särkänniemi. Varmaan useimmille tuttu paikka. Tein empiiristä tutkimusta Särkänniemen vaikutuksista senttiä venyttävän ihmisen psyykeen. Huh että sillä on stressitasoja nostavia vaikutuksia!

Käväisin pikkuisella reissulla Tampereella ja Särkänniemessä lapsen kanssa. Kaikki oli suunniteltu etukäteen loistavasti. Tai niin ainakin luulin..

Valtion Rautatiet tarjosivat yllättävän hyvän hinta-laatusuhteen transportaatioon, kun ajankohdat kulkemiseen olivat vapaat. Halvimmat yhteydet olivat reilusti yli puolta halvemmat kuin kalleimmat, eikä matkustuskellonaikakaan ollut mitenkään huono meno- eikä paluumatkalla.
Hotellimajoitus valikoitui Omenahotelliksi, eroa normihotelliin oli n.  40€ ja vaikka aamiainen ei huonehintaan kuulukaan sai tuolla erotuksella kuitenkin hyvät eväät hankituksi.

Tähän asti kaikki meni sulavasti, oikein sulavasti.

Ei tietenkään ole mitenkään yllätys että huvipuisto on yksi sellainen paikka missä kaikki on suunniteltu kuluttamisen ja rahastamisen ympärille. Särkänniemeltä erittäin hyvä veto poistaa sisäänpääsymaksu, se kuitenkin vetää alueelle ihmisiä jotka sitten vahingossa kuluttavat rahaa erinäisiin kalliisiin asioihin.

Muksulle olin etukäteen jo ajatellut huvittelurannekkeen ostavani että pääsee juuri niin monta kertaa juuri niin moneen laitteeseen kuin haluaa. Lisäksi olin päättänyt ostaa niitä narunvetolipukkeita kympillä. Kävellessä Tampereen keskustasta huvipuistoon sain kuitenkin kuningasajatuksen; mitäs jos ostaisin myös itselleni ja mukana olleelle veljelleni rannekkeet, näin voisimme kaikki kolme mennä mm. Näsinneulaan, akvaarioon, Koiramäki-alueelle puiston sisällä jne. Voisimme sitten veljeni kanssa vuorotellen olla lapsen kanssa jos menemme "aikuisten" laitteisiin mihin lapsi ei uskalla tai voi tulla. Vaikka tiesinkin mitä tällainen lysti tulee kustantamaan, tuli vähän nieleskeltyä kassalla samalla kun hyvästelin 115€ ikiajoiksi. Kerran se vain kirpaisee, sanotaan. Kirpaisi kyllä niin kovasti että vieläkin tuntuu.

Nälkä tietysti tulee kun päivää huvitellessa viettää. Makkaraperunatyyliset setit juomineen, yli kolmenkympin vihellys. Myöhemmin kaksi kahvia, yli viisi euroa.. Jäätelöt, limsat ym. herkut olivat kaikki niin törkeän ylihintaisia että aivan hirvittää. Vähän sama kuin laivalla, tarjontaa on joka paikassa ja ainoaksi tehtäväksi jää valita kalliista paikoista se mihin haluaa euronsa tunkea.

Särkänniemessä on vetonaula joka on lasten mieleen varmaan vielä ainakin vuoden-pari; Angry Birds Land. Itse asiassa ihan mieluisaksi saatu osa puistoa jossa on pienimmille huvilaitteita ja mikä parasta; iso ilmainen kiipeilytelinehässäkkä. Totta kai tuolla on myös vihaisten lintujen myymälä mistä halukas saa esimerkiksi 99€ maksavan pehmolelun tai 79€ maksavan lintuhupparin. Ihmettelin veljen kanssa että oli siellä yhdessä nurkassa pari alle vitosen pikkuleluakin myynnissä. Keskihinta taisi olla siinä 15-20€ hujakoilla, niitä leluja oli eniten tarjolla.
Meille ei muuten ostettu yhtään ainoaa lintua, oltiin puhtaasti katselulinjalla siinä puodissa.

Päivälle tuli kyllä melkoisesti hintaa. Lapsi nimittäin päätti olla uskaltamatta mennä juuri mihinkään laitteeseen. Ranneketta tuli näytettyä ainoastaan Näsinneulassa sekä akvaariossa, Koiramäessä ja siinä ihan pienimmille tarkoitetussa Taikajoki-vesilaitteessa. Niin ja Metkulassa käytiin pari kertaa. Seurueen aikuiset kävivät kerran Tornadossa.

Ensi vuonna taidan kokeilla josko kertalipuilla pääsisi halvemmalla. Lapsen vakuutteluja "kyllä mä uskallan" en usko ennen kuin seisoo laitteen äärellä ja näen reaktion. Kiipeilköön vihaisten lintujen telineillä. Muksu itse totesikin että hänelle riittää kun saa katsella eri laitteita ja kunhan saa kokeilla narunvetoa.

Pikkureissulle tuli hintaa siinä 300€ sisältäen huvipuiston, syömiset, bussikulkemiset, hotellin, junaliput ja kaikki mahdolliset pienet kioskiostot jne. Eli siis kaikki kustannukset "kotoa kotiin". Tarkoitus oli päästä huomattavasti halvemmalla mutta tuo aivopieru kahden "ylimääräisen" huvirannekkeen ostamisesta nosti loppusummaa. Onneksi lapselle jäi hyvä kokemus kuluneesta kahdesta päivästä. Näin saatiin tehokkaasti käytettyä lomarahojen tuhlausosuus. Kahden päivän spending spree valitettavasti loppuu yhtä äkisti kuin alkoikin ja paluu arkeen jatkuu.