Monilla on nykyään vähän huono mielikuva ekologisesta elämäntavasta. Se koetaan toisaalta hyväksi, mutta toisaalta jotenkin kamalan työlääksi ja jopa kalliiksi tavaksi elää. On tietysti totta, että erilaisiin eksklusiivisiin luomuvalmisteisiin, ylettömään luonnonkosmetiikkaan tai kotimais-ekologisiin käsintehtyihin koriste-esineisiin saa käytettyä vaikka minkämoisen omaisuuden, mutta pohjimmillaan ekoilu on hyvin yksinkertaista. Sitä voi harjoittaa vähentämällä kuluttamista ja ostelua sekä elämällä yksinkertaisemmin. Ja mikä parasta: silloin se on myös erittäin halpa tapa elää.
 |
| Kuva epsos.de |
Seuraavassa kuusi asiaa, joissa ekoilemalla selviää halvemmalla.
1. Asuminen
Ekologinen ihanneihminen ei tarvitse satoja neliöitä huonepinta-alaa ympärilleen. Hän asuu pienehkössä asunnossa, jossa on myös pieni hinta, oli se sitten vuokralla tai oma. Pieni asunto kuluttaa vähemmän sähköä, lämpöä ja kaikkea muutakin, eikä sinne mahdu paljoa turhaa tavaraa. Rahaa säästyy huimasti verrattuna ökyasuntoon kaupungin paraatipaikalla.
2. Liikkuminen
Jos ekoihminen asuu hyvien liikenneyhteyksien varrella, hän voi liikkua pelkästään julkisilla eikä tarvitse omaa autoa. Se jos mikä on ekologista, eikä jatkuvasti nousevasta bensan hinnasta tarvitse liiemmin huolehtia. Ekoilija joutuu ehkä käyttämään koulu- tai työmatkoihinsa kauemmin aikaa kuin jos ajaisi itse, mutta toisaalta hän voi käyttää bussissa tai junassa istutun ajan hyödyksi lukemalla tai vaikka vain rentoutumalla. Kun jättää auton ostamatta, rahaa säästyy tonneja, kaikista vuosittaisista vakuutus- ja ylläpitokuluista puhumattakaan. 15 000 euron arvoisen auton hinnalla aikuinen matkustaa Helsingin sisäisellä kausikortilla reilut 27 vuotta.
3. Matkustelu
Ekoilija ei matkusta kovin usein kaukokohteisiin lentokoneella tai laivoilla, vaan harrastaa edullista ja vähän saastuttavaa matkustelua lähialueilla. Matkusteluun voi varata hieman enemmän aikaa, ja lentomatkan voi korvata junalla tai bussilla. Elämyksiä voi hakea myös polkupyöräillen tai luonnossa vaeltaen. Yhteen Aasian-lentoon saa helposti upotettua tonnin, siinä missä opiskelija interreilaa kuukauden ympäri Eurooppaa alle viidelläsadalla. Ekoilija yöpyy kansainvälisten loistohotellien sijaan pienissä majapaikoissa, jotka ovat edullisempia ja rahat myös jäävät paikallisille. Mikäli ekoihminen päättää matkustaa kaukomaille lentäen, hän viipyy siellä kerralla pidemmän aikaa, mikä tulee suhteellisesti halvemmaksi ja saastuttaa vähemmän kuin monta lyhyttä matkaa.
4. Syöminen
Ekoilija nauttii mahdollisimman kasvispainotteista ruokaa ylettömän lihansyönnin sijaan. Kasvisten tuotanto kuluttaa paljon vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotanto eikä eettisiä ongelmia ole, ja kaiken kukkuraksi kasvisravinto (kuten soija, pavut ja linssit) on myös halvempaa kuin ulkofileepihvien mussuttaminen.
5. Shoppailu
Koriste-esineitä, tavaralahjoja, viimeisintä tekniikkaa, vaatteita, koruja, laukkuja, meikkejä, kirjoja, leffoja... Kaikkea sitä voisi kaupasta ostaa. Ekologinen ihanneihmisemme ei yksinkertaisesti osta turhia tavaroita vain ostamisen vuoksi. Rahaa ja maapalloa säästyy jälleen.
6. Tarpeelliset tavarat
Silloin kun ekoilija sitten tarvitsee jotain ja lähtee ostoksille, hän tsekkaa ensin kirpputorin, Huuto.netin, Tori.fin sekä kaverien ja sukulaisten varastot käytettyjen tavaroiden varalta. Näin on mahdollista tehdä todella edullisia tai jopa ilmaisia löytöjä. Kaikkea ei tietenkään voi/halua ostaa käytettynä, mutta uuttakin tavaraa ekoilija ostaa vain silloin kun tietää oikeasti tarvitsevansa sitä. Lisäksi ekoihminen yrittää ostaa tavaransa mahdollisimman laadukkaana ja kestävänä. Kun tavara menee rikki, ekoilija korjaa sen sen sijaan, että ostaisi saman tien uuden.
Ekologisuus aiheena on tärkeä ja mielenkiintoinen. Käykäähän kurkkaamassa Sannan blogia! Sieltä löytyy mm. tämän blogin lukijoita aivan varmasti kiinnostava juttusarja "Köyhäilypäiväkirja". Osoite on http://ekojalanjaljilla.blogspot.fi/ .
Mainio vieraskirjoitus!
VastaaPoistaItse olen arjen ekoilija, kierrätän kaiken, ostan niukasti ja kulutan loppuun. Mulla touteutuu listasta muut paitsi ykkönen. Asun kaksiossa vaikka voisin asua yksiössä. Asun lisäksi rivarissa vaikka neliöhinta on korkeampi kuin kerrostaloissa. Tämä on minun ylellisyyteni jossa maksan omasta rauhasta, pienestä asuinyhteisöstä ja omasta pihasta. Toisaalta olen saanut sillä hinnalla sellaisia asioita joita en tuolla säästöllä pystyisi korvaamaan. Puolensa ja puolensa, niinhän se aina:)
Kiitokset tosiaan Sannalle kirjoituksesta!
PoistaMyös itsellä ykköskohta ei todellakaan toteudu mutta siihen on syyt jotka painavat toistaiseksi enemmän kuin se että vähemmilläkin neliöillä tulisi toimeen.
Vitonen ja kutonen itselle vahvimpia osa-alueita.
Kiitokset kehuista, on aina mukava kirjoittaa vieraskirjoituksia!
PoistaItsekään en kaikkia kohtia täytä, varsinkin kolmosessa ja nelosessa olisi vielä parantamisen varaa.
Kohtaan kaksi (2.) pari huomiota: ekologisin ja elämyksellisin ;) liikkumismuoto, pyöräily, jäi mainitsematta. En tiedä, pyöräiletkö, Sanna, mutta se kyllä kannattaa <3 ... toinen asia. Jatkuvasti nousevat matkalippujen hinnat kyllä kismittävät ainakin täällä Helsingissä varsinkin, kun ei enää opiskele. En tiedä, vaikuttaako suoranaisesti polttoaineen hinta niihin, mutta taipuisin olemaan sitä mieltä, että HSL:llä on strategia pielessä. Jos liikkumista julkisilla halutaan lisätä, ei siihen auta ainakaan hintojen nostaminen.
VastaaPoistaminua aina häiritsee tämä asumisjuttu. nämä on kirjoitettu niin kaupunkilaisnäkökulmasta kuin tulee ja pääsee. se torppa jäisi sitten tyhjilleen, jos en siellä itse asuisi, ja sama se sille, onko siinä 100 vai 200 neliötä, puita joutuu tekemään vähän enempi. ja sen saman 40 000 km / vuosi joutuu ajamaan kuitenkin, sitten vain toiseen suuntaan... Ja autosta kun puhutaan, on aina kyseessä monen kymmenen tuhannen autot. laskekaapa joskus huviksenne, miten se pärjää vertailussa tonnin autoon, jolla ajetaan em. kilometrimäärä vuodessa, n. 200 000 ennenkuin remonttikulu ylittää "uushankintahinnan" ja tankata se pitää uusikin auto... jarrupalat ja iskarit on yli 10 vuotiaaseen paljon halvempia kuin uusiin. ja yhtään uutta autoa, joka kulkee 5 l / 100 km oikeesti, eikä vaan eeuu-kulutusmittauksen mukaan, ei ole. enkä pitäisi soijan syömistä kovinkaan ekologisena, vaikka se kasvis onkin... tavallinen sesongin mukainen sekaruoka on - väitän - edullisempaa ja energiatehokkaampaa.
VastaaPoistaNiin siis se vielä, että jos en itse asuisi talossa, jonka neliömäärään ei voi vaikuttaa, joutuisin LISÄKSI hankkimaan sen pienen tilaihmeen...:)
Poista