Klikkaamalla saa alla olevan taulukon suuremmaksi. Siinä on eritelty tiettyjen asioiden, lähinnä ruoka-aineiden kulutusta yhtä suomalaista kohden eri vuosina. Ensimmäiset tilastot ovat vuodelta 1970, siitä kymmenen vuoden pompuissa lähestytään nykypäivää. Viimeisimmät tilastot vuosittain.
Mihin kulutamme tilastojen valossa?
Jos lähdetään purkamaan taulukkoa suurin piirtein järjestyksessä. Maitotuotteiden ja voin kulutus henkeä kohden on vähentynyt selkeästi. Maitotuotteissa lasku johtuu todennäköisesti siitä jos laktoosittomia ym. maitojuomia ei maidoksi lasketa. Lisäksi mehut ja virvoitusjuomat taitavat olla suuremmalla käytöllä kuin 40 vuotta sitten. Tai sitten maidon överihinta yksinkertaisesti vaikuttaa sen ostamiseen. Voin kulutuksen laskun ajattelin selittyvän margariinilla, mutta koska sen kulutus ei juuri ole muuttunut, en sitten tiedä. Hieman sen kulutus on noussut viime vuosina mutta silti ollaan kolmasosassa vuosikymmenten takaisesta.
Juuston kulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1970! Mikä voisi selittää noin ison kasvun? Onko erilaisten vaihtoehtojen tarjonta tehnyt luksuksesta arkiruokaa? Hinnan perusteella juuston pitäisi kyllä olla ainoastaan sunnuntaiherkkua.
Kananmunissa ei ihmeempää. Vehnän ja rukiin kulutuksessa on mielenkiintoinen ilmiö. Siinä missä vehnän kohdalla ei suurta muutosta ole tapahtunut rukiin kulutus on laskenut huomattavasti enemmän.
Perunan kohdalla ei syystä tai toisesta ole täydellistä tilastointia, mutta laskun huomaa selvästi. Kotipihassa kasvatettujen pottujen määrän väheneminen / kaupungistuminen taitaa näkyä aivan suoraan kulutuksen määrässä. Tuoreiden vihannesten, hedelmien sekä lihan kulutus on kasvanut hurjasti! Tuo oli oikeastaan arvattavissa lihan ja hedelmien kohdalla, vihannesten osuuden olisin veikannut laskeneen omavaraistalouden vähenemisen vuoksi. Kala on tainnut antaa osuuden lihan kulutuksen kasvulle, sen kulutus on tippunut melkein neljä kiloa henkeä kohden.
Suomalaiset ovat kahvikansaa, vaikka tilastojen mukaan senkin kulutus on hieman tippunut.
Tupakointi näkyy hitaasti mutta varmasti laskevana trendinä. Siitä tehdäänkin koko ajan sosiaalisesti hyväksymättömämpää.
Kuningas alkoholin kulutus on oikeastaan tuplaantunut 40 vuodessa. Selityksiä? Vaikea sanoa mitään kun en juuri mitään ota, ilmeisesti hinta ei ainakaan yleisellä tasolla ole este jos meille maistuu yhä vain enemmän.
Tästä pienestä "ruokakorista" päätellen melkein kaikkea kuluu enemmän. Onhan niin että kaikkea on tarjolla enemmän kuin vuonna 1970. Tarjonta lisääntyy kun kulutus lisääntyy ja toisinpäin.
Seuraava kaavio näyttää yleisemmällä tasolla suomalaista kulutuskäyttäytymistä.
Yksityiset kulutusmenot : Suomalaisten kulutus kaksinkertaistui 1900-luvun alusta 1950-luvulle. Kulutusmenojen kasvu taittui ainoastaan maailmasotien ja 1930-luvun laman aikana. Kulutus kiihtyi edelleen vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla, vaikka 1990-luvun laman aikana yksityinen kulutus tilapäisesti väheni. Nykypäivän suomalaiset kuluttavat yksitoistakertaisesti sadan vuoden takaiseen verrattuna. (Lähde tilastokeskus )
Yksitoistakertaisesti. Oho. Minä en missään tapauksessa kykene ymmärtämään mitä isovanhempani oikeasti ovat tarkoittaneet kun ovat puhuneet "Ennen vanhaan.." -juttuja. Kuinka kauan tuo graafi voi jatkaa nousuaan ennen kuin tulee aivan väistämätön romahdus luonnonvarojen ehtyessä tai itsensä talouden kompastuessa omaan mahdottomuuteensa?
On varmaan syytäkin jatkaa tätä omaa kulutustottumuksiensa arviointia ja kaiken kattavaa kohtuullistamista..
Viimeisenä kiva pieni värikartta joka näyttää yksityisen kulutuksen jaoteltuna eri ryhmiin.
Eri kulutusmenoryhmien osuus koko yksityisestä
kulutuksesta, prosenttia
Eka taulukko kertoi kuinka vuonna 1970 kulutus henkilöä kohtaan oli monin osin pienempää kuin nyt. Silti silloin ruokamenot edustivat noin 40%:ää prosenttia kaikesta kulutuksesta kun nykyään luku on noin 20%. Kaiken muun osuus onkin lisääntynyt. Käytämme enemmän rahaa asumiseen, liikenteeseen, vapaa-aikaan ja ylipäänsä kaikkeen muuhun. Sata vuotta sitten lähes kaiken kulutuksen veivät aivan perusteellisimmat edellytykset; ruoka ja suoja. Se vähä mitä jäljelle jäi käytettiin muihin menoihin. Nykyään käytämme puolet rahoistamme muuhun kuin asumiseen ja ruokaan. Aika hurja muutos. Uskaltaisi väittää että elintaso on noussut aivan valtavasti, sen mukana meidän nykyihmisten käsitys tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä on eittämättä muuttunut.
Tilastojen valossa kulutamme paljon rahaa "Muihin menoihin". Ensi viikolla etsin omia aivopierujani kulutustottumuksissani.
Voisiko olla, että öljyt on vieneet voilta sijaa. Rypsiöljy yleistyi mm. vasta oikeastaan 90 -luvulla. Harva paistaa enää voissa. Voin ja vehnän määrä selittyy minusta osittain myös leivonnalla. Ennen leivottiin kotona leivät ja letut. Rukiin myynnin väheneminen on ainakin tästä johtuvaa. Harva vääntää enää ruisleipää itse kotona juuresta enemmän kuin kerran vuodessa. Ennen leivottiin kuukausittain ja iso satsi kerralla.
VastaaPoistaKyllä, eiköhän se näin ole.
PoistaEhkä ennen ihmiset ovat olleet jotenkin energiataloudellisempia, ohi virtaavan energian määrä on ollut pienempi. Ja onhan kotitalouksien ruoan hävikki myös yksi huomioon otettava asia. Mietin sitä, että näkyisikö jalostusaste jotenkin kulutusluvuissa. Eli jalostus tuottaa osaltaan myös hävikkiä, vai ovatko nuo todellisen kulutuksen mukaan?
VastaaPoistaTuossa näkyy myös aika selvästi ravintotottumukset yhdessä talouskasvun kanssa. Ruoka on mielenkiintoinen juttu. Se on niitä asioita mistä puhuttaessa tulee aina valitusta siitä, että se on niin hiton kallista. Minua ärsyttää se, että laulanta siitä, että ruoan pitäisi olla halpaa, miksi? Sitähän tuetaan miljoonin euroin vuosittain suomessa ja euroopassa, (ja usassa kovin koneistoin) juuri siksi, ettei se maksaisi kuluttajille sitä mitä sen tuottaminen maksaa.
Toiseksi: Uskon ja tiedän, että ihminen pystyy syömään terveellisesti perusraaka-aineista monipuolisesti hyödyntämällä ja näkemällä vaivan ruuan laittamiksi. Ja ravintosuositusten mukaisestikin, kunhan vaan tekee sitä ruokaa monipuolisesti. + Hyödyntää TERVEELLISET tarjoustuotteet.
Ruuan hintakehitys on kyllä ollut jo vuosien ajan yleistä hintakehitystä korkeammalla useina vuosina hinta on noussut 5-6 %. Toki alvikin on seilannut. Ja ruoan alv tulee kyllä nousemaan, se on selvä.
Jos jollain mittarilla ruoka on kallista se on sitälounasravintoloissa. Helsingissä saat maksaa 10 euroa, saadaksesi ruokaa lounasaikaan. Ja minkälaista ruokaa, thaimaasta tuotua kanaa, lämpimän veden lohta, salaatit pussista, pavut purkista. Kyllä ei ihmiset olisi 15 vuotta sitten laittaneet 60 markkaa yhteen lounaaseen/päivä. Ulkona syöminen ei taida kuulua tuohon lainkaa, luulisen, että siinä on myös iso hävikki.
Kiitos ajatuksista. Etenkin tuo ravintotottumusten ja talouskasvun suhde toisiinsa antaa rutkasti ajateltavaa.
Poista