Pages

perjantai 28. helmikuuta 2014

Velatonta elämää

Helmikuun viimeinen vierailija ja samalla viimeisen teemapostauksen kirjoittaja on P.Ohatta, joka kirjoittaa blogia Kolmevitosena eläkkeelle.


Velin analyyttinen suhde velkaan on ihailtava. Itse olen omaksunut hieman erilaisen lähtökohdan. Velka on äärimmäinen hätätapaus! Jos sinulla on yhtään velkataakkaa, on se tuhottava äärimmäisen nopeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa luopumista ylimääräisen ostamisesta. Ylimääräisellä tarkoitan kampaamoita, vaatteita, elektroniikkaa, huonekaluja ja muita asioita, jotka eivät ole henkiinjäämisen kannalta välttämättömiä.

Helppoa se ei ole ja elämänlaatu voi tilapäisesti kärsiä, mutta sateenkaaren päässä saattaa odottaa aarrearkku.

Mitä siis tapahtuu sen jälkeen, kun velat on maksettu? Voiko sitten taas tuhlailla mielin määrin ja elää luotolla? Jokaisella on tähän varmasti oma mielipiteensä. Tyypillistä olisi säästää pieni osa tuloista ja elää varojensa mukaan. Minulle säästäminen on pitkään ollut sydämen asia ja ehkä siksi oma ratkaisuni on poikkeava.

Velkojen kukistamisen jälkeen tuskin kukaan haluaa joutua takaisin painavan velkataakan alle. Mitä isommasta velasta on selviytynyt, sitä paremmat säästämistaidot on oppinut. Olisi sääli antaa näiden taitojen valua hukkaan.

Mitä jos sanoisin, että säästämällä tavanomaisen 5-10 % sijaan esimerkiksi 70 % nettotuloista, voisi jäädä vaikka eläkkeelle alle kymmennessä vuodessa?

Taustalla on vain yksinkertaista matematiikkaa. Säästetyt varat sijoitetaan tuottavaan kohteeseen. Kun passiiviset tulot ylittävät vuotuiset menot, on taloudellisesti vapaa käyttämään aikansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kuulostaa liian helpolta tai ehkä jopa hullulta, mutta tämän minä olen asettanut tavoitteekseni. Aion jäädä eläkkeelle sinä vuonna, kun täytän 35 vuotta. Lähtökohtani ovat hyvät, mutta eivät mitenkään poikkeavat. Säästöjä on kertynyt jonkin verran, mutta palkkani jää alle suomalaisten mediaanipalkan. Minulla on vielä paljon töitä tehtävänä. Hyvä uutinen on se, että jos minä pystyn jäämään eläkkeelle kolmevitosena, niin sitten se on lähes jokaisen ulottuvilla.

Tavoitteeni toteuttaminen on toistaiseksi sujunut hyvin. Aluksi keräsin tietoa sijoittamisesta ja säästämisestä, jonka jälkeen laadin itselleni sopivan säästämissuunnitelman. Sitten automatisoin säästämisen ja sijoittamisen. Sen jälkeen aloin keskittymään kulujen karsimiseen. Viime vuonna kulutin kuukaudessa keskimäärin 600 euroa ja säästöön jäi noin 75 % nettotuloista. Seuraava vaiheeni on tulojen kasvattaminen.

P.Ohatan vinkit aikaiseen eläkkeeseen:
  1. Opiskele säästämistä ja sijoittamista
    Paras tapa oppia on ottaa mallia. Opiskelun voi aloittaa vaikka tästä blogista. Sijoittamisessa alkuun pääsee esimerkiksi näillä kirjoilla: Paras sijoitus & The Intelligent Assets Allocator. Googlettamalla löydät tiivistelmän ainakin jälkimmäisestä. Opiskelun aikana on hyvä kerätä itselle sopiva varakassa ja painaa mieleen yksi tärkeimmistä periaatteista: sijoita vain mitä sinulla on varaa hävitä. 
  2. Tee suunnitelma
    Tärkein kohta suunnitelmassa on määritellä eläkettä varten tarvitsemasi summa eli eläkekassa. Summasta voit laskea paljonko se tarkoittaisi kuukausittaisena säästämistavoitteena. Apuna voi käyttää vaikka tekemääni laskuria. Eläkekassan ajatuksena on, että vain tuottoja käytetään eikä alkuperäiseen pääomaan kajota, jotta rahat eivät koskaan lopu. Suunnitelmassa kannattaa myös määritellä mihin sijoittaa rahansa. Oman suunnitelmani julkaisen tulevaisuudessa blogissani.
  3. Automatisoi säästäminen ja sijoittaminen
    Säästämisen ja sijoittamisen täytyy tapahtua automaattisesti. Itse olen perusluonteeltani melko laiska, enkä usko, että minun tulisi säästettyä, jos se vaatisi vaivaa. Sen takia otin verkkopankissa käyttöön toistuvat tilisiirrot. Niiden avulla raha siirtyy valitsemiini kohteisiin. Palkka ei saa jäädä tilille lojumaan, koska sieltä se on liian helppoa tuhlata.   
  4. Minimoi menot ja maksimoi tulot
    Samalla automatisoinnilla minimoin myös menoni. Käyttötilille siirtyy kuukausittain vain pieni summa, jonka tulee riittää kuukauden kulutukseen. Yllättäviin menoihin kannattaa varautua erikseen. Tuloja voi kasvattaa esimerkiksi toimimalla sivutoimisesti yrittäjänä normaalin palkkatyön lisäksi. 
Tarkoitukseni on tarjota yksi vaihtoehto perinteisten rinnalle, mutta se ei tietenkään sovi kaikille. Säästäminen ja sijoittaminen ovat vain yksi keino hallita paremmin omaa elämäänsä. Veloista selviytyminen antaa mainiot lähtökohdat säästämiseen ja jopa taloudelliseen riipumattomuuteen - tosin vielä helpommalla pääsee, kun ei ikinä hanki velkataakkaa.

P.Ohatan blogissa siis yksi esimerkki siitä minkälaista elämä voi olla kun ei ole velkaa. Aikainen eläkkeelle jääminen voi olla monelle unelma. Tämän tekstin julkaisupäivänä P.Ohatan eläke olisi alkamassa 3227 päivän päästä. Käy lukemassa  http://pohatta.blogspot.fi/ , VelatOn suosittelee!

3 kommenttia:

  1. Kiitos P.Ohatta!
    Erittäin hyvä pointti siinä, että velanmaksaja joka tottuu elämään vähemmällä voi, ja hänen kannattaa tehdä päätös että vaikka velanmaksaminen loppuu niin sen summan käyttää jatkossa varallisuuden kerryttämiseen sen sijaan että sen käyttäisi "johonkin".

    VastaaPoista
  2. Tämä on erittäin tavoiteltavaa (ja itsekin toivottavasti tähän pääsen :) ), mutta väkisin herää kysymys, että mitä sitten tapahtuu näille säästämillesi rahoille (puhutaan kuitenkin sadoista tuhansista), jos loppuelämänsä elää pelkästään korko- ja osinkotuloilla? Eli siis kenelle jää säästetyt rahat, joiden pelkillä koroilla olet itse elämäsi elänyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän on varmasti jokaisella oma ajatus. Perillisille, lähimmälle kissatalolle, puolueelle, hyväntekeväisyyteen, rahastoksi tarkoitukseen x... En tiedä toisen puolesta vastata, itsekään en osaisi omasta puolestani äkkiseltään sanoa mihin ja miten jumalattoman omaisuuden perintönä soisin menevän.

      Poista

Kiitos kommentista! Bottispämmäyksen vuoksi muutin asetuksia niin että vähän täytyy nähdä vaivaa kommentoidakseen.

Lue myös:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...